Kerrostalon ryhmärakentaminen kiinnostaa, mutta oletettu yltiösosiaalisuus mietityttää

Ryhmärakentamiseen liittyy monia uskomuksia: sen uskotaan olevan riitaisaa, sopivan vain sosiaalisille ihmisille ja edellyttävän sitä, että ainakin yhdellä ryhmästä on rakennusalan kokemusta. Tämä selviää rakennusalaa uudistavan Fira Oy:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin pk-seudulla ja kehyskunnissa asuvien näkemyksiä ryhmärakentamisesta.

Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennuttajina. Ryhmärakentamisessa asunnon hinta määräytyy todellisten rakennuskustannusten eikä alueen yleisen hintatason mukaan, jolloin hinta voi olla jopa 20 prosenttia muuta uudisasuntotuotantoa edullisempi. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet tilaratkaisuihin ovat monesti paremmat kuin perinteisessä uudisasuntotuotannossa.

Vaikka 63 prosentille vastaajista ryhmärakentaminen on vähintään terminä tuttu, mieltää valtaosa (60 prosenttia) sen tarkoittavan vain pien- ja omakotitalojen rakentamista. Yltiösosiaalinen mielikuva ryhmärakentamisesta rajoittaa myös ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden määrää. Ne, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita ryhmärakentamisesta, kertoivat syyksi nimenomaan sen, ettei yhteisöllisyys kiinnosta heitä ja hankkeiden riitaisuus epäilyttää.

– Kuten tuloksista ilmenee, usein oletetaan, että ryhmärakentamiseen voivat ryhtyä vain supersosiaaliset ihmiset ja sen uskotaan koskevan ennen kaikkea pien- ja omakotiasumista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tuotamme nimenomaan kerrostalojen ryhmärakentamista palveluna, jolloin vastaamme kokonaisuudesta ryhmän muodostamisesta ja tontin hankinnasta lähtien. Asukas ei siis tarvitse valmista ryhmää, vaan kokoamme ryhmän siten, että asukkaiden asumistoiveet sopivat yhteen. Halutessaan myös naapureihin pääsee tutustumaan vasta siinä vaiheessa, kun talo on valmis, eli uuteen kotiin muuttaessaan, kertoo Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo.

Ryhmärakennushankkeiden suurimmiksi hyödyiksi vastaajat mieltävät sen, että oman kodin rakennusratkaisuihin pystyy vaikuttamaan paremmin ja rakennuskustannukset ovat selkeästi edullisemmat kuin gryndatuissa asunnoissa. Gryndatuissa asunnoissa rakennusliike rakentaa asunnot omaan lukuunsa ja myy ne valmiina. Ryhmärakentamisessa tulevat asukkaat toimivat rakennuttajina, eikä rakennusliike omista rakennusta tai sen asuntoja missään vaiheessa.

Tutkimuksen mukaan kerrostaloasujat pitivät tärkeänä sitä, että ryhmärakentamisessa pääsee paremmin vaikuttamaan kerrostalon yhteisiin tiloihin, esimerkiksi isompiin varastotiloihin tai vaikka rakentamaan grillaus- ja viheralue kerrostalon katolle. Lisäksi vastaajat ajattelevat, että voidakseen osallistua kerrostalon ryhmärakentamisprojektiin, sen täytyisi tulla selvästi markkinahintoja edullisemmaksi ja rakentamisen pitäisi olla ammattilaisten käsissä.

– Tutkimuksen mukaan viidesosa voisi harkita kerrostalon ryhmärakennuttamista. Ryhmärakentaminen mahdollistaakin sen, että omannäköisen kerrostalokodin, jonka ratkaisuihin on päässyt vaikuttamaan, voi saada huippupaikalta jopa viidenneksen edullisemmin kuin gryndatun asunnon. Ja kun ryhmärakentamisen hankkii palveluna, ei asukkaalta edellytetä projektinjohdollista tai rakentamiseen liittyvää osaamista, toteaa Salo.

Fira toimii ryhmärakentamishankkeissa sekä ryhmärakennuttamiskonsulttina että pääurakoitsijana, eli yhtiö tuottaa koko rakentamisprosessin palveluna.

 Tutkimustulokset pähkinänkuoressa:

  • Kyselyssä selvitetiin 25–75-vuotiaiden pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa asuvien mielikuvia ryhmärakentamisesta. Keväällä 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi 1767 ihmistä.
  • 63 prosentille vastaajasta ryhmärakentaminen on vähintään sanana tuttu, mutta 37 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan kuullutkaan ryhmärakentamisesta ennen kyselyyn vastaamista.
  • 88 prosenttia ei tiedä, että ryhmärakentamisen voi ostaa palveluna
  • 60 prosenttia ei tiedä, että ryhmärakentamisella on mahdollista rakentaa myös kerrostaloja
  • Kyselyn vastaajat ajattelevat, että ryhmärakennusprojektissa pitää olla vähintään yksi projektinjohtamisesta kiinnostunut ja se soveltuu vain sosiaalisille ihmisille
  • Ryhmärakentamisen hyviksi puoliksi mainitaan useimmin oman kodin rakennusratkaisuihin vaikuttaminen, yhteisiin tiloihin vaikuttaminen ja keskimääräistä edullisempi hinta
  • Ryhmärakentamisen huonoiksi puoliksi mainitaan yleisimmin se, että se vie aikaa, on liian yhteisöllistä, siinä on liikaa vastuuta ja se on riitaisaa
  • 22 prosenttia vastaajista voisi harkita osallistuvansa ryhmärakennushankkeeseen
  • Ne, jotka voisivat harkkita osallistuvansa ryhmärakennushankkeeseen, ovat kiinnostuneita etenkin kerrostalohankkeista keskeisillä alueilla, jos mukana on ammattimainen  rakennuttaja
  • Ne, joita kerrostalon ryhmärakentaminen ei kiinnosta lainkaan, eivät halua asua kerrostalossa ylipäätään

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

18.2.2022

Kokonaisia kerrostaloja myydään nyt myös kuluttajille

Etuovessa tai Oikotiessä tulee harvemmin vastaan myynti-ilmoituksia, joissa myydään kokonaisia kerrostaloja. Viime aikoina kuluttajasivustoille on kuitenkin ilmestynyt keskikokoisissa suomalaiskaupungeissa sijaitsevia kerrostalokohteita, jotka seisovat kohtuullisen hyvillä paikoilla. Talouselämä-lehti kertoo Rovaniemen keskustassa helmikuun alussa myynnissä olevasta 15 asuinhuoneistosta ja kahdesta liiketilasta pyydetään 2,85 miljoonaa euroa.

22.12.2021

Puukerrostalo valmistui kolme vuotta myöhässä − kustannukset kaatuivat asukkaiden syliin

Länsiväylä-lehti uutisoi Kirkkonummen Sundsbergissä sijaitsevan puukerrostalon ja sen asukkaiden kohtalosta. Kaupungin ensimmäisen puukerrostalon piti olla muuttovalmis jo vuoden 2018 lopulla. Talon valmistumista ovat hidastaneet kuitenkin rakennusvaiheen ongelmat sekä ennen muuta konkurssi, joka kaatoi rakennuksen massiivipuuelementit toimittaneen Alavus Tilaelementit Oy:n.

salaman sytyttämä tulipalo

15.7.2022

Salaman sytyttämä tulipalo on harvinainen mutta tuhoisa

Suomessa salamoi lähinnä kesäisin ja silloinkin harvoin, mutta Suomessakin syttyy silti joka vuosi salaman aiheuttamia rakennuspaloja. Ne ovat yleensä todella tuhoisia. Viime kesänä salama sytytti savonlinnalaisen kerrostalon palamaan.

16.2.2022

Huonosti hoidettu taloyhtiö voi jäädä ilman rahoitusta

Taloyhtiöt hakevat rahoitustarjousta pankista ennen yhtiökokousta tai sen jälkeen. OP:lla taloyhtiöiden pankkipalveluiden kehitystehtävissä työskentelevä Babi Lyrintzis kertoo OP Mediassa, mitä seikkoja pankissa katsotaan taloyhtiörahoituksen tarjouksen tekovaiheissa. Yleisimmät asiat ovat: • Haettavan rahoituksen käyttötarkoitus • Miten hyvin taloyhtiö on hoidettu • Mitä remontteja taloyhtiöön on tulossa • Taloyhtiön sijainti • Yhtiön omistuspohja Ensiksi rahoittajaa kiinnostaa, mihin […]

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti