Yksityiskohtaiset viranomaisvaatimukset ja vaihtelevat tulkinnat tuottavat rakentajille päänvaivaa ja turhia kustannuksia. Pahimmillaan omakotitalon rakentaminen jää haaveeksi tai kerrostalohanke jumittuu lupaviidakkoon.
Oman kodin rakennuttamista suunnitteleva törmää kaavamääräysten tiukkoihin kiemuroihin viimeistään rakennuslupavaiheessa. Usein halutun lainen talo ja määräysten edellyttämä talo ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäisellä on huomattavasti korkeampi hintalappu.
Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn vastanneesta valmistaloja markkinoivasta yrityksestä todetaan, että kauppoja jää toistuvasti tekemättä kun asiakkaan rahat eivät riitä vaaditun laiseen toteutukseen.
RT keräsi jäsenkyselyllä yritysten näkemyksiä lupaprosessien ongelmista ja näiden ratkaisukeinoista. Vastaajina oli niin suurten rakennusyritysten kuin pientaloteollisuudenkin edustajia.
– Tiettyyn rajaan saakka sääntely on toki hyödyllistä ja välttämätöntä. Haitalliseksi se muuttuu silloin, kun määräykset menevät tarpeettoman pikkutarkalle tasolle ja rajoittavat liiaksi vaihtoehtoja. Se nostaa väistämättä kustannuksia ja päätyy viime kädessä asiakkaiden maksettavaksi, toteaa johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.
Kyselyyn vastanneiden rakennusalan ammattilaisten mielestä osa vaatimuksista pohjautuu viranomaisen henkilökohtaisiin mieltymyksiin eikä niille ole selkeitä perusteita. Toisinaan talon ulkonäköä koskevat yksityiskohtaiset vaateet ohjaavat Kärkkäisen mukaan jopa esimerkiksi sellaisiin terassiparvekeratkaisuihin, jotka ovat riskialttiita meidän sääoloissamme.
Usealla alueella toimiville yrityksille kiusaa tuottavat myös viranomaisten vaihtelevat tulkinnat. Toimintamalleja ei voida vakioida ja lupaprosessit tuottavat ikäviä ja kalliitakin yllätyksiä, kun vaikkapa palomääräysten vaatimukset vaihtuvat jopa kesken hanketta.
– Vaikka rakennusmääräykset ja -ohjeet ovat samoja Helsingistä Utsjoelle, se mikä kelpaa yhdellä paikkakunnalla, ei päde toisaalla. Suurissa kaupungeissa myös yksittäisten virkamiesten välillä on eriäviä tulkintoja, Anu Kärkkäinen sanoo.
Pienet kunnat osoittautuivat kyselyssä suuria notkeammiksi. Isoista kaupungeista muun muassa Vantaa keräsi kiitosta joustavuudesta ja nopeudesta. Myös Turku, Tampere ja Oulu saivat myönteisiä mainintoja, kun taas Espooseen ja Kuopioon kohdistui kriittisempää palautetta.
Rakennusteollisuus RT:n toteuttamaan kyselyyn tuli kaikkiaan 134 vastausta. Vastaajat edustivat kaikenkokoisia talon- ja infrarakentamisen, pientaloteollisuuden sekä betoniteollisuuden yrityksiä eri puolilta Suomea.
Hallitus on sopinut maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Eduskuntaan viedään syksyllä esitys, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet, miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan.
Rakentamisen Laatu RALA ry:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala kertoo, mihin suuntaan RALA tulee tulevina vuosina kehittymään. Varmaa on, että se tulee edelleen toimimaan kestävän ja laadukkaan rakentamisen edistäjänä.
Lisärakentamisen avulla taloyhtiö voi rahoittaa kalliin peruskorjauksen jopa kokonaan tai osittain. Tekniset selvitykset ja perusteelliset laskelmat paljastavat hankkeen kannattavuuden, kertoo A-Insinöörien suunnittelujohtaja Tuomas Koski-Lammi. Onko taloyhtiöösi tulossa suuria peruskorjauksia kuten putki- tai hissiremontteja?
A-Insinöörit
Korkojen ja kustannustason nousu sekä talouden epävarmuudet vähentävät rakentamisen ja kiinteistökauppojen määrää, kertoo Rakli. Rakennuskustannusten raju nousu kuitenkin hiipuu. Vuokra-asuntojen kysyntä vilkastuu ja vuokrat nousevat suurissa kaupungeissa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään