Yksityiskohtaiset viranomaisvaatimukset ja vaihtelevat tulkinnat tuottavat rakentajille päänvaivaa ja turhia kustannuksia. Pahimmillaan omakotitalon rakentaminen jää haaveeksi tai kerrostalohanke jumittuu lupaviidakkoon.
Oman kodin rakennuttamista suunnitteleva törmää kaavamääräysten tiukkoihin kiemuroihin viimeistään rakennuslupavaiheessa. Usein halutun lainen talo ja määräysten edellyttämä talo ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäisellä on huomattavasti korkeampi hintalappu.
Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn vastanneesta valmistaloja markkinoivasta yrityksestä todetaan, että kauppoja jää toistuvasti tekemättä kun asiakkaan rahat eivät riitä vaaditun laiseen toteutukseen.
RT keräsi jäsenkyselyllä yritysten näkemyksiä lupaprosessien ongelmista ja näiden ratkaisukeinoista. Vastaajina oli niin suurten rakennusyritysten kuin pientaloteollisuudenkin edustajia.
– Tiettyyn rajaan saakka sääntely on toki hyödyllistä ja välttämätöntä. Haitalliseksi se muuttuu silloin, kun määräykset menevät tarpeettoman pikkutarkalle tasolle ja rajoittavat liiaksi vaihtoehtoja. Se nostaa väistämättä kustannuksia ja päätyy viime kädessä asiakkaiden maksettavaksi, toteaa johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.
Kyselyyn vastanneiden rakennusalan ammattilaisten mielestä osa vaatimuksista pohjautuu viranomaisen henkilökohtaisiin mieltymyksiin eikä niille ole selkeitä perusteita. Toisinaan talon ulkonäköä koskevat yksityiskohtaiset vaateet ohjaavat Kärkkäisen mukaan jopa esimerkiksi sellaisiin terassiparvekeratkaisuihin, jotka ovat riskialttiita meidän sääoloissamme.
Usealla alueella toimiville yrityksille kiusaa tuottavat myös viranomaisten vaihtelevat tulkinnat. Toimintamalleja ei voida vakioida ja lupaprosessit tuottavat ikäviä ja kalliitakin yllätyksiä, kun vaikkapa palomääräysten vaatimukset vaihtuvat jopa kesken hanketta.
– Vaikka rakennusmääräykset ja -ohjeet ovat samoja Helsingistä Utsjoelle, se mikä kelpaa yhdellä paikkakunnalla, ei päde toisaalla. Suurissa kaupungeissa myös yksittäisten virkamiesten välillä on eriäviä tulkintoja, Anu Kärkkäinen sanoo.
Pienet kunnat osoittautuivat kyselyssä suuria notkeammiksi. Isoista kaupungeista muun muassa Vantaa keräsi kiitosta joustavuudesta ja nopeudesta. Myös Turku, Tampere ja Oulu saivat myönteisiä mainintoja, kun taas Espooseen ja Kuopioon kohdistui kriittisempää palautetta.
Rakennusteollisuus RT:n toteuttamaan kyselyyn tuli kaikkiaan 134 vastausta. Vastaajat edustivat kaikenkokoisia talon- ja infrarakentamisen, pientaloteollisuuden sekä betoniteollisuuden yrityksiä eri puolilta Suomea.
Rakentamisen kehitys on ollut odotettua heikompaa alkuvuoden aikana. Asuinrakentaminen elpyy hitaammin kuin ennakoitiin, mutta kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät. Sen tehtävät siirretään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen, jonka toiminta käynnistyy 1. maaliskuuta.
Rakennusala supistui viime vuonna ennätyksellisen paljon, 16 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuodelle Rakennusteollisuus RT ennustaa neljän prosentin kasvua, korjausrakentamiseen vain prosentin kasvua. Korjausrakentamista on rasittanut viime vuodesta lähtien korkojen ja kustannusten nousu.
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Sen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo, miten uudistus vaikuttaa taloyhtiöihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään