Airbnb- ja muu lyhtykestoinen vuokraustoiminta aiheuttaa Kiinteistöliiton mukaan paljon tulkintaongelmia taloyhtiöissä. Lyhytaikaisen asukkaan aiheuttamat vahinkojen kustannukset saattavat lopulta koitua kaikkien osakkaiden maksettavaksi, kirjoittaa Rakennuslehti.
Asunnon osakas ei automaattisesti vastaa lyhytaikaisen vuokralaisen kiinteistölle aiheuttamista vahingoista, kuten laajasta vesivahingosta, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Jenni Hupli. Osakas on vastuullinen vain, jos hän on itse menetellyt huolimattomasti. Jos näin ei ole, taloyhtiön on vaadittava korvausta asunnon vuokraajalta, joka voi asua ulkomaillakin.
Taloyhtiö ei myöskään voi pakottaa osakasta ottamaan vahinkovakuutusta huoneistolle. Huplin mukaan vakuutuksen ottamiseen liittyvät yhtiöjärjestysmääräykset ovat oikeuskäytännössä tulkittu suositusluontoisiksi. Sen sijaan taloyhtiö voi yhtiöjärjestyksen määräyksellä kieltää lyhytkestoisen majoitustoiminnan ja vuokraamisen, mutta päätös edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta. Määräystä on siksi vaikea saada aikaiseksi toiminnan jo alettua.
Rakennusvalvonnoillakaan ei ole selkeää ratkaisumallia sekavaan lyhytaikaista majoitusta koskevaan ongelmaan. Kiinteistöliiton mukaan rakennusvalvonnat suhtautuvat alueellisesti eri tavoin siihen, milloin lyhytkestoisen majoitustoiminnan takia vaaditaan käyttötarkoituksen muutos tai milloin koko yhtiön rakennus katsotaan olevan kaavan vastaisessa käytössä.
Kiinteistöliitto ehdottaa asiassa oikeustilan selventämistä lakisäännöksin. Laissa säädettäisiin, että huoneistolla tulisi olla enintään kahdeksan eri käyttäjätahoa vuodessa.
Osakkaalle tulisi myös velvollisuus ilmoittaa taloyhtiölle käyttäjätahot, sopimuksen voimassaoloaika ja majoitusaika. Käyttäjätahojen ylittymisestä tulisi huoneiston hallintaanottoperuste. Oleellisena muutoksena vahingonkorvausvastuu siirtyisi osakkaalle sallittun vuotuisen käyttäjätahojen määrän ylittyessä.
Jakamistaloutta selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on esittänyt keväällä 2019, että lyhytkestoinen majoitustoiminta rajattaisiin tulorajan, 10 000 euroa vuodessa, tai vuosittaisten majoitusvuorokausien perusteella.
Lue lisää Rakennuslehdestä
Jakamistaloustyöryhmän loppuraportti
Uudenmaan taloyhtiöpäättäjät haluaisivat lyhytvuokrauksen sallimisen tai kieltämisen yhtiökokouksen asialistalle, selviää Kiinteistöliitto Uusimaan teettämästä kyselystä. Nykytilanteessa kieltoa ei saada voimaan, mikäli yksikin osakas vastustaa sitä. Lyhytvuokraus aiheuttaa häiriötä ja turvattomuutta taloyhtiöissä.
Rakennuslakiin ehdotettu muutos toisi lyhytvuokraukseen vuorokausirajoitukset. Ilman vakituista asukasta olevaa asuntoa saisi ensi vuodesta lähtien käyttää lyhytvuokraukseen 90 päivää vuodessa.
Hallituksen esittämä rakentamislain muutos sallisi lyhytvuokrauksen, kun sitä ei tapahdu enempää kuin 90 vuorokautta kalenterivuodessa. Sama rajoitus koskisi satunnaista lyhytvuokrausta ja ammattimaista vuokraustoimintaa. Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto kritisoivat lakiesitystä.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään