Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Kallistunut energia on saanut yhä useamman kiinteistönomistajan harkitsemaan energiaremonttia. Ukrainan tilanne tulee todennäköisesti vielä lisäämään innostusta energiaremontteihin. Valtio tukee energiaremontteja tänä vuonna 40 miljoonalla eurolla.
HS kertoo taloyhtiöstä, jonka osakkaat halusivat kiinteistöönsä sähköautojen latauslaitteet, mutta muut samaan korttelimuuntajaan kytketyt taloyhtiöt eivät ratkaisuun suostuneet. Lopputuloksena kyseisen taloyhtiön lataushanke seisoo nyt pattitilanteessa. HS:n selvityksen mukaan taloyhtiöiden lataushankkeita jarruttavat myös isännöitsijät, jotka eivät ole innostuneita edistämään sähköautoilijoiden asiaa.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurimmat investoijat olivat pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 % lämmityksestä.
Helsingin Sanomat kertoo sähköautojen määrän lisääntyneen nopeasti. Esimerkiksi helmikuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista täyssähköautoja oli 12,4 prosenttia ja ladattavia hybridejä 21,6 prosenttia. Sähkökäyttöisen auton omistaja lataisi autoaan mielellään kotinsa pysäköintipaikalla.
Aurinkosähkön pientuotanto on Suomessa noin kolminkertaistunut vuodesta 2018. Innostus omaan pientuotantoon on näkynyt ennen kaikkea omakotitalojen katoilla, mutta nyt kiinnostus lisääntyy myös taloyhtiöissä. Monet sähköverkkoyhtiöt tarjoavat taloyhtiöille hyvityslaskentaa, ja vuonna 2023 palvelu on saatavilla koko Suomessa juuri toimintansa aloittaneen Fingrid Datahub Oy:n keskitetyn tiedonvaihtopalvelun ansiosta.
Lämpöpumppujen myynti kasvoi viime vuonna 25 prosenttia, kertoo Suomen lämpöpumppuyhdistys. Eniten suosiotaan kasvattivat ilma-vesilämpöpumput, joiden myynti paisui yli 50 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Maalämpöjärjestelmien kasvu oli 20 prosentin luokkaa.
Öljylämmityksen vaihtajille tarjottavan avustuksen päätöksenteossa oli vuoden alussa lähes kahden kuukauden tauko. Kansalliset määrärahat oli sidottu myönnettyihin avustuksiin, eivätkä Euroopan unionin elpymisvälineestä tulevat määrärahat olleet vielä käytössä. Nyt avustusten myöntämistä voidaan jatkaa.
Energia-avustukset koetaan tarpeelliseksi, jotta taloyhtiöiden hankkeet käynnistyisivät. Avustuksella on iso merkitys yhtiökokouksen päätöksenteossa. – Taloyhtiöiden isoissa hankkeissa eurot ohjaavat keskustelua vahvasti.
Isännöintiliiton kyselytutkimuksen mukaan kiinnostus kaukolämpöön on laskenut – vain 43 prosenttia isännöitsijöistä arvioi taloyhtiön valitsevan kaukolämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan. Vastaava luku oli vuotta aiemmin 48 prosenttia. Maalämpö on tutkimuksen mukaan ajanut kaukolämmön suosion ohi.
Mikkeliin rakennettiin vuonna 2009 kaksi kutakuinkin samankokoista kerrostaloa. Molemmissa taloyhtiöissä on 22 asuntoa. Kaukolämpötalossa on neliöitä 1398 ja maalämpötalossa 1348.
Vuoden 2021 kylmä tammi-helmikuu ja loppuvuoden pakkaskausi erottuvat selkeinä kaukolämmön kulutuspiikkeinä. Koko vuoden osalta kaukolämmön kulutus kasvoi 18 %, mikä heijastui päästöihin. Ne nousivat noin neljänneksen edellisestä vuodesta, lähelle vuoden 2019 tasoa.
Lämmitys kuluttaa eniten energiaa suomalaiskodeissa. Viimeistään tämä talvi on osoittanut, että suhdanteet sähkömarkkinoilla ovat herkkiä. Sähkön tukkuhinta määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, ja maakohtaiset hintaerot johtuvat siirtokapasiteetin pullonkauloista maiden välillä.