Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Isännöintiliiton kyselytutkimuksen mukaan kiinnostus kaukolämpöön on laskenut – vain 43 prosenttia isännöitsijöistä arvioi taloyhtiön valitsevan kaukolämmön pääasialliseksi lämmitysmuodoksi, kun lämmityslaitteita seuraavan kerran uusitaan. Vastaava luku oli vuotta aiemmin 48 prosenttia. Maalämpö on tutkimuksen mukaan ajanut kaukolämmön suosion ohi.
Mikkeliin rakennettiin vuonna 2009 kaksi kutakuinkin samankokoista kerrostaloa. Molemmissa taloyhtiöissä on 22 asuntoa. Kaukolämpötalossa on neliöitä 1398 ja maalämpötalossa 1348.
Vuoden 2021 kylmä tammi-helmikuu ja loppuvuoden pakkaskausi erottuvat selkeinä kaukolämmön kulutuspiikkeinä. Koko vuoden osalta kaukolämmön kulutus kasvoi 18 %, mikä heijastui päästöihin. Ne nousivat noin neljänneksen edellisestä vuodesta, lähelle vuoden 2019 tasoa.
Lämmitys kuluttaa eniten energiaa suomalaiskodeissa. Viimeistään tämä talvi on osoittanut, että suhdanteet sähkömarkkinoilla ovat herkkiä. Sähkön tukkuhinta määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, ja maakohtaiset hintaerot johtuvat siirtokapasiteetin pullonkauloista maiden välillä.
Sähköautojen latauslaitteita myytiin viime vuonna 32 121 kappaletta. Niissä oli yhteensä 43 365 latauspistettä. Varsin tasaisena jatkunut myynti kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 21 prosenttia edellisestä neljänneksestä latauspisteiden määrällä mitattuna.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta päätti maanantain kokouksessaan sallia maalämpökaivojen rakentamisen kaupungin omistamille yleisille alueille, mikäli tila taloyhtiön omalla tontilla ei riitä. Päätöksen taustalla on edullisen maalämmön kasvava kysyntä sekä maalämmön ilmastoystävällisyys, joka vastaa kaupungin tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Ensisijaisesti kaivot tulee rakentaa taloyhtiön omalle tontille niin, että ne sijaitsevat yli 7,5 metrin päässä kaupungin viheralueen, […]
Lisälämmöneristämisellä ja eristeiden vaihdolla vaikutetaan rakennuksen energialuokitukseen. Rakenteen lämmöneristävyys ja tiiveys on suurin yksittäinen rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttava valinta. – Rakennuksen tilaaja määrittelee, kuinka pitkää elinkaarta hän lähtee rakennukselle tavoittelemaan, ja tekee materiaalivalintoja sitä kautta, sanoo Kingspan Insulation Oy:n teknisen palvelun päällikkö Maija Toivonen Content Housen tuottamassa Rakentamisen teemaliitteessä.
Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski muistuttaa muun muassa Etelä-Suomen Sanomissa julkaistussa artikkelissa, että kaikki kodit ovat erilaisia ja siksi niissä on erilaisia tapoja, joilla voi vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen. Kunkin laitteen kohdalla säästö voi olla pientä, mutta niistä saatava yhteisvaikutus voi olla suuri. Ahkerassa käytössä oleva sähkökiuas vie rutkasti energiaa.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurin investointiryhmä oli pientalojen ja kerrostalojen omistajat. SULPUn laskelmien mukaan Suomen reilun 1,2 miljoonan lämpöpumpun investoinnin kokonaisarvo on jo 7 miljardia euroa.
Yhä useampien yritysten ja yhteisöjen autopolitiikka edellyttää vähäpäästöisen auton hankkimista. ARAn avustuksella edistetään sähköautojen latausmahdollisuuksien yleistymistä työpaikkakiinteistöillä ja siten sähköautokannan kasvua kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteiden mukaisesti. Avustus on tarkoitettu työnantajille ja työssäkäyntirakennuksen tai kiinteistön omistaville yhteisöille tai henkilöille pääsääntöisesti työntekijöiden käyttöön tarkoitettujen latauspisteiden hankintaan.
Tällä hetkellä itse tuotettua sähköä on mahdollista käyttää taloyhtiöissä vain yhteiseen sähkönkulutukseen, mikä on yleensä hyvin vähäistä. Ensi vuona taloyhtiön asukkaat voivat käyttää sähköä myös omaan kulutukseensa. − Taloyhtiön asukkaat voivat muodostaa energiayhteisön, joka voi hankkia yhdessä paneelit.
Metsäteollisuuden piirissä oleva työriita uhkaa vaikuttaa Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan kohtuuttomalla tavalla useiden kaupunkien kaukolämmön tuotantoon. Tehtaiden yhteydessä toimivat voimalaitokset ja vedenkäsittely kuuluvat lakon piiriin, mistä johtuen lämpö joudutaan lakon aikana tuottamaan vara- ja huippulaitoksilla. Korvaava lämmöntuotanto on kalliimpaa, mikä vaikuttaa kaukolämmön hintaan.