Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi. Voimakkain nousu on koettu sähkön hinnassa.
Vertaillut kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia vuodesta 2021. Kustannusten nousu ilman sähköenergiaa on 4,7 prosenttia. Kiinteistösähkön vertailukustannus nousi keskimäärin 106 prosenttia, kaukolämmön 6,5 prosenttia, jätekustannukset 6,4 prosenttia, rakennuksen kiinteistövero 4,8 ja vesi 2,2 prosenttia. Tontin kiinteistövero pysyi käytännössä ennallaan.
Kuntakohtaisten kustannusten muutoksissa on tänäkin vuonna merkittäviä eroja. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, ja vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat selvästi kaikissa kunnissa. Pienimmilläänkin vertailukustannusten nousu oli noin seitsemän prosenttia, ja suurimmillaan peräti 21 prosenttia.
Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Mikkelissä, Rovaniemellä, sekä Hämeenlinnassa ja Lappeenrannassa. Kustannukset ovat kivunneet jo välille 3,47–3,63 euroa neliöltä kuukaudessa, Helsinki kalleimpana. Kalleimmista kunnista nopeinta kustannusnousu oli Helsingissä, ja hitainta Rovaniemellä.
Edullisessa päässä ovat Kempele, Mustasaari, Rauma ja Oulu. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,55 euroa neliöltä kuukaudessa. Mustasaaressa vertailulukema on 2,74, Raumalla 2,80 ja Oulussa 2,81.
Sähkömarkkinoilla on vallinnut erittäin epävakaa tilanne Ukrainan sodan monien seurausten takia. Pörssisähkön sekä uusien sähkösopimusten hinnat ovat nousseet erittäin jyrkästi, ja epävakaa tilanne myös jatkunee tulossa olevan talven ylitse. Kiinteistösähkössä kustannukset ovat vertailussa yli kaksinkertaistuneet edellisvuoteen verrattuna. Vaihtelua kuntien ja verkkoyhtiöiden sekä sopimustyyppien välillä on kuitenkin paljon.
Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.
Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuonna 2022 sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia. Sähkön vertailutiedot laskettiin nyt uudella tavalla myös vuodelle 2021.
Nyt julkaistavan Indeksitalo 2022 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut (vuonna 2021 kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut olivat 5,26 e/m2/kk). Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2022, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
Kiinteistöliitto Uusimaan vuosikokouksessa päätettiin perustaa työryhmä isännöintitoiminnan ei-toivottujen muutostrendien hillintään. Jäsenaloite hyväksyttiin syyskuun kokouksessa niukalla äänten enemmistöllä. − Aloitteen tekijät näkevät, että isännöintitoimiala tai ainakin osa isoista alan yrityksistä on vähitellen siirtynyt taloyhtiöiden auttamisesta enemmän niiden rahastamiseen, Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä sanoo.
Kokouskohtainen palkkio on yleisin vaihtoehto hallitustyöskentelykorvaukseksi taloyhtiöissä, selviää Kiinteistöliiton jäsenkyselystä. Hallituksen puheenjohtaja saa keskimäärin sadan euron korvauksen jokaisesta kokouksesta. Toiseksi yleisin vaihtoehto, vuosipalkkio, on mediaaniltaan 370 euroa.
Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään