Maalämpö kiinnostaa nyt taloyhtiöitä, ja energiakaivoja porataan ennätystahtiin.
Energiaremontilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa. Taloyhtiössä energiaremontti voi tarkoittaa esimerkiksi lämmöntalteenottojärjestelmän asentamista, maalämmön käyttöönottoa tai julkisivu- tai ikkunaremontin yhteydessä tehtäviä lämmöneristyksen parannuksia.
Energiaremontin avulla on parhaimmillaan mahdollista jopa puolittaa taloyhtiön lämmityskulut ja vähentää siten merkittävästi asumiskustannuksia.
– Kaikki eivät tiedä, että energiaremontti on monesti mahdollista toteuttaa niin, ettei yhtiövastiketta tarvitse nostaa missään vaiheessa remontin takia, vaan syntyvillä säästöillä rahoitetaan koko remontti. Pienentynyt lämmityslasku alkaa ajan myötä tuottaa säästöjä, ja asunnon arvokin kasvaa, taloyhtiöiden energianeuvonnasta vastaava tiimipäällikkö Aleksi Heikkilä kertoo.
Helsingin rakennusvalvontaan perustettiin viime vuonna uusi energia-asiantuntijoiden tiimi, jonka tehtävänä on antaa taloyhtiöille puolueetonta neuvontaa energiaremonttien edistämisessä. Asiantuntijan voi pyytää esimerkiksi taloyhtiön hallituksen kokoukseen keskustelemaan siitä, mitä taloyhtiö voisi tehdä energiankulutuksensa pienentämiseksi.
– Nopeita keinoja energiankulutuksen vähentämiseen ovat esimerkiksi sisälämpötilojen laskeminen, ikkunoiden ja ovien tiivisteiden tarkistaminen ja uusiminen sekä vedenkulutuksen vähentäminen. Selvästi suurimmat säästöt saadaan kuitenkin kokonaisvaltaisemmilla energiaremonteilla, Heikkilä sanoo.
Energianeuvontaa antava tiimi on saanut perustamisensa jälkeen puolentoista vuoden aikana yhteydenottoja yli 350 taloyhtiöltä.
– Yleisin kysymys tällä hetkellä on, onko taloyhtiössä mahdollista ottaa käyttöön maalämpö ja olisiko se taloudellisesti kannattavaa, Heikkilä kertoo.
Kiinnostus maalämpöön näkyy myös tekoina. Helsinkiläisille rakentajille on myönnetty tänä vuonna ennätysmäärä lupia maalämpö- eli energiakaivojen poraamiseen. Yhden asuinkerrostalon lämmittämiseen tarvitaan tyypillisesti kymmenisen maalämpökaivoa.
Maalämpöhankkeet edistävät Helsingin pyrkimystä hiilineutraaliksi kaupungiksi, ja maalämmöllä on tarkoitus kattaa Helsingin lämmitystarpeesta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2021 lopussa maalämmön osuus Helsingin lämmitysenergiasta oli vielä alle kaksi prosenttia.
Helsinki sallii maalämpökaivojen rakentamisen yleisille alueille ensimmäisenä Suomessa
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Kyselyn mukaan suomalaisten kiinnostus enintään 20 000 euroa maksaviin mökkeihin on lisääntynyt, kun taas entistä harvempi maksaisi mökistä yli 150 000 euroa. Mökin mukavuuksista tärkein on sauna, ja vene on mökkeilijöille tärkeämpi kuin sisävessa.
Pääkaupunkiseudulla myytiin tammikuussa käytettyjä asuntoja 41 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Joka neljäs koko maan asuntokaupoista tehtiin pääkaupunkiseudulla. Espoossa kokonaiskauppamäärät kasvoivat peräti 69 prosenttia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään