Lainakattoa höllennettiin koronakriisin alussa 90 prosenttiin. Nyt se palautetaan koronakriisiä edeltävälle tasolle 85 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että lainanhakijalla pitää olla säästössä 15 prosenttia asunnon myyntihinnasta, 10 prosenttia ei enää riitä.
Asuntomarkkinat ovat toipuneet hyvin koronapandemian aiheuttamasta shokista. Uusia asuntolainoja ottaneiden kotitalouksien kokonaisvelat suhteessa tuloihin ovat jatkaneet kasvuaan. Tämä korostaa Finanssivalvonnan mielestä ylivelkaantumisen hillinnän tärkeyttä.
Nyt tehdyllä päätöksellä torjuttiin koronakriisin aiheuttamia ja asuntomarkkinoiden vakaata toimintaa uhkaavia suhdanneluonteisia riskejä. Asuntokaupan ja asuntoluotonannon vilkastumisen myötä tarvetta kevennykselle ei FIVA:n mukaan enää ole.
Asuntomarkkinat vilkastuivat kesällä 2020, jonka jälkeen asuntokauppa ja -lainananto ovat olleet aiempia vuosia vilkkaampia. Kotitalouksien velkaantumisaste (velat suhteessa käytettävissä olevaan tuloon) oli maaliskuun 2021 lopussa ennätykselliset 133,6 %. Velkaantumisaste oli 5,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin.
FIVA:n johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa tiedotteessa, että asuntolainanannon kiihtynyt kasvu uhkaa lisätä runsaasti velkaantuneiden kotitalouksien määrää.
− Lainakaton alentaminen hillitsee vakuuksiin nähden suurimpien lainojen myöntämistä. Lisäksi lainanantajien tulisi olla pidättyväisiä erityisen pitkien ja tuloihin nähden suurten asuntolainojen myöntämisessä, Nykänen toteaa.
Pankkeja edustava Finanssiala ry kuitenkin arvostelee Finanssivalvonnan päätöstä kiristää lainakattoa. Finanssialan mukaan vilkasta menoa asuntomarkkinoilla selittävät ainakin osittain pandemiaan liittyvät asumistoiveiden muutokset.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia edistetään jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan ja asuintalovarausta korotetaan.
Taloyhtiöiden into lämmitysremontteihin on vähentynyt, vaikka maalämpö onkin viime vuosina lisännyt suosiotaan, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Kaukolämpö on edelleen kerros- ja rivitalojen yleisin lämmitysmuoto.
Taloyhtiön hallituksen uusi toimikausi alkaa yhtiökokouksesta. Uudet jäsenet kannattaa perehdyttää hallitustyöhön. Tehtävien jakaminen ja yhteistyö muiden taloyhtiöiden kanssa voi tuoda hallitustyöhön uutta virtaa.
Sijoitusasuntojen ostoaikeet ovat nousseet selvästi. Reilu 28 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo aikovansa ostaa sijoitusasunnon. Kehitysnäkymiltään vahvimpana kaupunkina pidetään Rovaniemeä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään