Käyttöikänsä loppuun tulleiden, sisäilmaongelmaisten tai muutoin tyhjiksi jääneiden rakennusten purkaminen on kiihtynyt Mikkelin seudulla. CityLoops- ja Rapurc-hankkeissa selvitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla purkumateriaaleja hyödynnetään entistä arvokkaampiin käyttökohteisiin.
Purkamisen kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota EU:n ja Suomen tasolla. Ympäristöministeriö julkaisi vuosi sitten oppaan purkukartoituksen tekemiseen.
– CityLoops-hankkeessa purkumateriaalikartoitus toteutettiin ensimmäisten joukossa Suomessa Pankalammen entisen hammashoitolan rakennuksessa, kertoo ympäristöturvallisuuden asiantuntija Vuokko Malk Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.
Vuosina 2018–2020 Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta myönsi 32 purkulupaa omakotitaloja suuremmille kohteille. Purettavien kohteiden kerrosala on yhteensä 48 000 m2. Näistä kaupungin omia kohteita oli kymmenen. Lisäksi pientaloille ja piharakennuksille myönnettiin 107 purkulupaa, kerrosalaltaan yhteensä 6 200 m2.
Purettavista kohteista syntyvä jätemäärä on merkittävä. Esimerkiksi viljasiilojen purkamisesta syntyi betoni- ja tiilijätettä yli 8 000 tonnia. Pankalammen vanhainkodin purkamisesta syntyi betonijätettä 6 900 tonnia, puujätettä 800 tonnia ja metalliromua 190 tonnia. Metsäsairila Oy vastaanotti vuonna 2019 rakennus- ja purkujätettä yhteensä noin 28 000 tonnia.
– Ennen rakennuksen koneellista purkamista on tärkeää, että rakennuksesta inventoidaan, irrotetaan ja toimitetaan uudelleen käyttöön käyttökelpoinen irtaimisto, LVI-laitteet, ovet ja ikkunat, ympäristöasiantuntija Raimo Lilja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sanoo.
Kaupungin omien kohteiden osalta purkujätteen lajittelu työmaalla ja sen hyödyntäminen Metsäsairila Oy:ssa on hyvällä tasolla. Vain 1–4 prosenttia kaupungin kohteiden purkujätteestä on päätynyt Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen lajittelemattomana. Lajittelu on tehokasta, sillä sekalaisen rakennusjätteen käsittelystä peritään korkeampi hinta kuin lajitellusta jätteestä.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa heinä-syyskuussa 1,3 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla nousu oli selvästi hitaampaa kuin muualla Suomessa. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen julkaisemista vuokratilastoista vuoden kolmannelta neljännekseltä.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Hinnat laskivat erityisesti pienissä asunnoissa. Asuntoja kuitenkin myytiin heinä-syyskuussa kiinteistönvälittäjien kautta 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään