Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön. Tavoitteena on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Raklin ja ympäristöministeriön green deal -sopimus edistää tätä tavoitetta.
Käyttöikänsä loppuun tulleiden, sisäilmaongelmaisten tai muutoin tyhjiksi jääneiden rakennusten purkaminen on kiihtynyt Mikkelin seudulla. CityLoops- ja Rapurc-hankkeissa selvitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla purkumateriaaleja hyödynnetään entistä arvokkaampiin käyttökohteisiin. Purkamisen kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota EU:n ja Suomen tasolla.
Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman kolmannella hakukierroksella myönnettiin yhteensä noin 500 000 euroa tukea puurakentamista ja kiertotaloutta kehittäville hankkeille. Suomessa syntyvästä rakennus- ja purkujätteestä toiseksi suurin osuus – heti betonin jälkeen – on puuta. Koska puun käyttöä rakentamisessa pyritään lisäämään, on siitä syntyvän jätteen käytölle kehitettävä samalla uusia käyttökohteita, joissa puu säilyy hiilivarastona mahdollisimman pitkään.
Tuoreen selvityksen mukaan digitaalisten järjestelmien käyttö vauhdittaisi merkittävästi rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistä, kertoo ympäristöministeriö. Tietokannat auttaisivat purkajaa löytämään jätteelle hyödyntäjän nykyistä helpommin sekä toisaalta ennakoimaan, koska, missä ja millaista jätettä markkinoille on tulossa. Talonrakentamisen jätteitä syntyi Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan 1,4 miljoonaa tonnia, josta hyödynnettiin noin 60 %.