Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin vuokralaisten asemaa, kertoo Asumismenot 2020 -selvitys. Selvityksen on toteuttanut nyt 10. kerran Pellervon taloustutkimus PTT Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toimeksiannosta.
Asumismenot lohkaisevat kotitalouksien nettotuloista noin 18-33 prosenttia vuosina 2020-2022. Osuus vaihtelee asumismuodosta ja paikkakunnasta riippuen siten, että eniten asumisestaan suhteessa tuloihin maksavat keskituloiset kerrostalossa asuvat vuokra- ja omistusasujat. Pienimmän osuuden tuloista asuminen vie velattomassa kerrostaloasunnossaan asuvilta eläkeläisiltä.
”Koronakriisi on siirtänyt kysyntää vuokramarkkinoille, joten vuokrat voivat nousta aikaisempia vuosia nopeammin. Monen kotitalouden tulot ovat vähentyneet, ja moni asunnon ostoa harkinnut on siirtänyt ostopäätöstä tulevaisuuteen”, kertoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen.
Pitkittynyt työttömyys vaikeuttaa etenkin vuokralaisten tilannetta, koska heillä ei ole mahdollisuutta keventää asumismenoja tarttumalla omistusasujien tapaan lyhennysvapaisiin. ”Omistusasujat ovat käyttäneet lyhennysvapaita vilkkaasti, mikä antaa heille taloudellista liikkumavaraa koronakriisissä ja osaltaan tukee talouden elpymistä”, Keskinen sanoo.
Suomen koko kotitaloussektorin asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on puhkaisemassa jo 30 prosentin rajapyykin, varoittaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
”Asumisen ja taloyhtiöiden kannalta julkisen talouden ammottavat alijäämät ja ilmastopoliittiset verouudistukset voivat pahimmillaan tarkoittaa merkittävää asumismenojen nousua. Tämä vaikeuttaa entisestään taloyhtiöiden korjausrahoituksen järjestämistä kaikilla paikkakunnilla. Nyt tarvitaankin valtiolta monipuolisia toimenpiteitä taloyhtiöiden rahoituksen edistämiseksi ja taloyhtiöiden ilmastoinvestointien riskien taklaamiseksi”, Kero sanoo.
Omistusasuminen on yleistä kaikissa tuloluokissa, sillä pienituloisimmistakin yli 40 prosenttia omistaa asunnon. Asumismenojen kasvu kohdistuu siis kaikkiin tuloluokkiin, erityisesti pienituloisiin. Asumismenot 2020 -selvitys osoittaa, että omistaminen tuo tarpeellista joustoa asumiskustannuksiin, mutta joustot ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja nostavat myöhempiä kustannuksia.
”Asumismenoihin vaikuttavat merkittävästi kiinteistövero ja energiakustannukset, kuten sähkönsiirto. Vaadimmekin malttia kiinteistöverouudistuksen suunnitteluun, sillä sen korotukset kohdistuvat kaikkiin tuloluokkiin kasvattaen tuloeroja. Myös sähkönsiirron verkkoyhtiöiden ylisuuriin tuottoihin tulee puuttua”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.
Manner-Suomen 292 kunnasta vain 13 yltää A-luokkaan Hypo-pankin asuntoluottoluokituksessa. Asuntomarkkinoiden voittajia ovat suuret keskuskaupungit ja niiden ympärille rakentuvat vireät kehyskunnat.
Kiinteistöliitto Uusimaa valitsi Vuoden 2024 hallituksen puheenjohtajaksi Toni Sjöblomin. Sjöblom toimii puheenjohtajana 22 asunnon rivi- ja paritaloyhtiössä, jossa valtaosa asukkaista on lapsiperheitä.
Veden osuus kiinteistöjen energiakustannuksista on lähes 40 prosenttia. Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja kulutuksen mukaisella vesilaskutuksella on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä.
Smartvatten
Ikä vaikuttaa rakennukseen kuin rakennukseen. Vaikka perustukset kestäisivät 100 vuotta, kaikkia rakenteita tulee huoltaa jossain vaiheessa – märkätiloja silloin, kun niiden vedeneristysrakenne on käyttöikänsä päässä, muistuttaa Arto Krootila.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään