Ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toteuttamasta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta.
Lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa niistä lisää astman riskiä. Tästä huolimatta yli puolet kyselyyn vastanneista piti vähäistäkin kosteusvauriota niin vakavana riskinä terveydelle, että vaurioon pitäisi puuttua välittömästi.
Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä rakennuksen sisäilman haitallisuudesta. Tutkimustiedon perusteella sädesienen esiintyminen voi olla merkki kosteusvauriosta, mutta sen löytyminen ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.
THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärisen mukaan ”rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin”. Sisäilmaoireilua ei voi suoraan käyttää sisäilman epäpuhtauksien mittarina. Oireiluun vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat sekä pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta. Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista pitikin vaikeana arvioida sitä, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostakin muusta tekijästä.
Professori Juha Pekkasen mukaan ”perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään.”
Kuiva multa voi pöllytessään levittää ilmaan legionellabakteeria, varoittavat THL ja Ruokavirasto. Multaa on syytä käsitellä huolellisesti, sillä legionella voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen. Bakteeria on yleensä Suomessa tavattu talousvesijärjestelmissä.
Kiinteistöihin asennettavia sähköauton latauslaitteita myytiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla 13 306 kappaletta. Se on kuusi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, kertoo Sähköteknisen Kaupan Liitto.
Mikä neuvoksi, kun taloyhtiölle ei tunnu löytyvän kohtuuhintaista isännöitsijää eikä omatoimiseen isännöintiin riitä osaamista? Etäisännöinti tarjoaa helpotusta etenkin pienille taloyhtiöille ja lisää pienillä paikkakunnilla myös alan kilpailua.
Moni taloyhtiö maksaa sähkönsiirron tehomaksua, vaikka yhtiön sähkönkulutus ei sitä edellyttäisi, kertoo Isännöintiliitto. Tehomaksu on osa sähkönsiirron hinnoittelua, jolla pyritään tasaamaan kulutushuippuja. Sitä peritään, jos kiinteistössä tarvitaan paljon sähkötehoa yhtä aikaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään