Sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimusten ja perusparannusten suunnittelun kustannuksiin voi hakea avustusta vuoden 2020 alusta. Valtioneuvosto hyväksyi asetusmuutoksen 30.12.2019, ilmenee ympäristöministeriön tiedotteesta. Tavoitteena on parantaa sisäilmaongelmaisissa kodeissa asuvien asemaa tukemalla omistajia rakennusten korjaamiseen ja suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon.
Suomen suurinta kiinteistöomaisuutta hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on alkanut tänä vuonna maksaa vinkkipalkkioita siivoojilleen siitä, että nämä raportoivat työssään havaitsemistaan sisäilmaongelmista, kertoo Helsingin Sanomat. Palkkion suuruus on viisikymmentä euroa. Sellainen on maksettu keväästä lähtien jo parille sadalle siivoojalle näiden palkan päälle.
Useissa suomalaisissa kodeissa on puutteellinen ilmanvaihto, mikä huonontaa sisäilman laatua. Erityisen paljon ongelmia on 1970-80 -lukujen taloissa, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Hengitysliiton korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala kertoo, että toimivan ilmanvaihtojärjestelmän puute ja koneellinen poistoilmanvaihto ilman selkeitä korvausilmareittejä, ovat 70- ja 80-luvuilla rakennetuille taloille tyypillisiä ongelmia.
Ihmiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n toteuttamasta Kansallisesta sisäilmakartoituksesta. Lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, mutta vain pieni osa niistä lisää astman riskiä. Tästä huolimatta yli puolet kyselyyn vastanneista piti vähäistäkin kosteusvauriota niin vakavana riskinä […]
Hallitus aikoo ensi vuoden alusta alkaen tukea kosteus- ja homevaurioituneiden ja sisäilmaongelmaisten asuntojen ja asuinrakennusten kuntotutkimuksia ja perusparannusten suunnittelua. Ympäristöministeriö lähetti asiaa koskevan lakiehdotuksen lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi antaa 16.9.2019 asti.
Hallitusohjelma tekee sisäilmasta sairastumisen vuoksi kotia etsivien tilanteen näkyväksi ensimmäistä kertaa koskaan. Homepakolaiset ry toivoo selvitystyön käynnistyvän ripeästi ja siinä hyödynnettävän monialaisesti terveellistä rakentamista tuntevien asiantuntemusta. Monien muiden sisäilma-asioihin liittyvien kirjausten ohella hallitusohjelmassa esitetään selvitettäväksi, voiko valtio tukea puhtaiden asuntojen rakentamista sisäilmasta sairastuneille. – On valtavan merkittävä ja toivoa herättävä signaali, että sisäilmaongelmien vuoksi kodittomina ja […]
Arto Toorikka esittää Vahasen blogissa, että ”Suomessa rakennetaan ja korjataan sisäilmateknisesti parempia rakennuksia kuin koskaan ikinä missään!” Väite perustuu rakennustekniikan ja lainsäädännön kehittymiseen sekä sisäilmaongelmia koskevaan tutkimukseen. Toorikan mukaan aiempien vuosikymmenten sisäilmateknisesti riskialttiit ratkaisut on korvattu paremmalla tekniikalla ja rakentamismenetelmillä ja kosteutta paremmin kestävillä rakennusmateriaaleilla.
Työterveyslaitoksen, THL:n ja Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden Duodecim-lehteen kirjoittaman artikkelin mukaan sisäilmaoireiden selvittämiseen ja arviointiin ratkaisuksi esitetyt toksisuustestit eivät sovellu sisäilmahaittojen arviointiin. Asiantuntijoiden mukaan sisäilmasairaudet ja -oireet ovat liian moninaisia, jotta niitä voisi tehokkaasti arvioida toksisuustesteillä. Testaukseen käytetyt näytemateriaalit eivät vastaa altistumiseen vaikuttavaa kokonaisuutta, eikä yksittäisten tekijöiden vaikutusta pystytä luotettavasti arvioimaan.
Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt, kertoo rakennusyhtiö Peabin teettämä tuore tutkimus. Suurin rakentamiseen liittyvä huoli ovat kosteus- ja sisäilmaongelmat, joita pidetään sekä yhteiskunnallisena ongelmana että rakennusalan merkittävänä haasteena. Peräti 92 prosenttia suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat suuri haaste yhteiskunnassamme.
Sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyy monia harhaluuloja. Monet suomalaiset uskovat yhä, että kodin ilma vaihtuu luonnollisesti ikkunanpielistä ja lattianraoista. Ilman rakennevuotoja luullaan virheellisesti painovoimaiseksi ilmanvaihdoksi.
Ei ole lainkaan yhdentekevää minkälainen sisäilma on niissä tiloissa, joissa työskentelemme ja ennen kaikkea niissä, joissa asumme. Tässä jutussa keskityn ensisijaisesti kotien sisäilmaan ja sen erilaisiin ongelmakohtiin. Entisessä asumisterveysohjeessa / asumisterveysoppaassa on STM luetteloinut sisäilman suhteen mitattavissa olevia olosuhteita asuinhuoneistojen sisäilman osalta.
Homekoira on tehokas ja lahjomaton homevaurioiden paljastaja. Homekoiria käytetäänkin yhä enemmän apuna sisäilmaongelmien tutkimisessa. Koira ei kuitenkaan ymmärrä rakennustekniikkaa, joten tulkinta on ihmisten tehtävä.