Huomioi tämä kevään puutarhatöissä – mullassa legionellariski
Teksti Suomen Kiinteistölehti
Kuvat Pekka Rousi
Juttu tiivistettynä
Legionellabakteeri voi levitä kuivan pölyävän mullan käsittelyn yhteydessä ja aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen, erityisesti riskiryhmille.
Legionellaa esiintyy luonnostaan maaperässä, makeissa vesissä sekä multa- ja kompostituotteissa. Tartunnan riskiä voi vähentää välttämällä mullan pöllyttämistä.
Suomessa yleisin legionellan tartunnanlähde on vesijärjestelmät, joissa bakteeri kasvaa 20–45 asteen lämpötilassa. Kasvua ehkäistään pitämällä talousvesi alle 20 asteessa ja lämmin käyttövesi vähintään 55 asteessa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Multaa käsitellessä on syytä olla tarkkana, sillä kuiva pölyävä multa voi levittää ilmaan legionellabakteeria, varoittavat THL ja Ruokavirasto. Legionella voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen.
Suomessa todettiin THL:n mukaan viime vuonna ennätysmäärä legionelloositapauksia. Noin puolet sairastuneista kertoi tautia edeltäneestä multa- tai maaperäkontaktista. Sairastuneet olivat esimerkiksi vaihtaneet kukkamultia tai tyhjentäneet kompostin taudin itämisaikana.
– Multaan liittyvien tartuntojen nousua on viime vuosina nähty Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa, etenkin Ruotsissa. Toistaiseksi syytä multaan liittyvien tapausmäärien nousulle ei tiedetä, sanoo THL:n asiantuntija Riikka Ruotsalainen.
Legionellaa esiintyy maaperässä ja luonnonvesissä
Legionellabakteereita esiintyy luonnostaan vähäisinä määrinä makeissa vesissä ja maaperässä. Niitä voi olla myös multa- ja kompostituotteista.
Jotta legionellabakteerit eivät pääsisi sairastuttamaan, kuivia multa- ja kompostituotteita ei kannata pöllyttää hengitysilmaan. Jos bakteeri pääsee keuhkoihin, se voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen. Tartunnan voi saada myös iholla olevan haavan kautta.
Sairastumisriski on suurin ikääntyneillä ja henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Myös keuhkosairaudet ja tupakointi lisäävät riskiä. Suurin osa terveistä ihmisistä ei sairastu altistumisesta huolimatta.
Vesijärjestelmä on Suomessa yleisin legionellan tartunnanlähde. Legionellabakteerien kasvulle suotuisa lämpötila on 20–45 astetta, ja ne voivat kasvaa esimerkiksi suihkuissa, porealtaissa, kostuttimissa ja jäähdytysjärjestelmissä.
Legionellan kasvua voidaan ehkäistä huolehtimalla siitä, että talousvesi pysyy riittävän kylmänä (alle 20 astetta) ja lämmin käyttövesi riittävän kuumana (vähintään 55 astetta). Lämpimällä käyttövedellä tarkoitetaan kotien lämminvesijärjestelmissä kiertävää kuumaa vettä.
Näin vähennät tartuntariskiä multaa käsitellessä:
– Vältä mullan ja kompostin pöllyttämistä hengitysilmaan.
– Suojaa käsissä olevat haavat ja rikkinäinen iho.
– Käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti.
– Avaa multapussi siten, että suuaukko on poispäin kasvoista.
– Kostuta multaa tai kompostia tarvittaessa alhaisella vedenpaineella, esimerkiksi vesikannun avulla.
– Pese multa- tai kompostimateriaali pois työvälineistä alhaisella vedenpaineella.
– Säilytä multapussit poissa auringosta. Auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila on ihanteellinen legionellabakteerien lisääntymiselle.
– Jos pölyä ei voida välttää, käytä FFP2- tai FFP3-luokan hengityksensuojainta.
Puutarhatöitä tehdessä on syytä suojautua pölyävän mullan aiheuttamalta tautiriskiltä. Taloyhtiöissä legionellaa on totuttu varomaan ensisijaisesti liian kylmässä käyttövedessä. Pihalla bakteerille saattaa kuitenkin altistua kuivaa multaa käsitellessään.
Pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla oli tänä keväänä pölyisiä päiviä hieman vähemmän kuin edeltävien viiden vuoden aikana. Katupölyä oli ilmassa helmikuusta toukokuuhun.
Energiaselvitys eli energiaremontin hankesuunnitelma tukee taloyhtiötä energiaremonttia koskevissa päätöksissä. Energiaselvitys ja elinkaarilaskelmat antavat yhdessä selkeän kuvan taloyhtiölle sopivista ratkaisuista ja estävät virheinvestoinnit.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista
Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään