Energiatodistuslakia uudistetaan vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Keskeiset muutokset koskevat energiatodistuksen sisältöä, todistuksen laatimista ja päivittämistä sekä uutta rakennuksen perusparannuspassia.
Energiatodistus sisältäisi vastaisuudessa laajemmin tietoa muun muassa rakennuksen uusiutuvan energian osuudesta, omasta energiatuotannosta, rakennuksen elinkaaren hiilidioksidipäästöistä sekä älykkäistä rakennusjärjestelmistä. Muutokset sisältyvät hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen.
Todistuksen laatija liittää vastedes siihen suosituksensa energiatehokkuuden ja sisäympäristön kehittämiseksi sekä päästöjen vähentämiseksi. Tarkoituksena on mahdollistaa rakennusten energiatehokkuuden vertailu ja edistää energiatehokkuutta sekä uusiutuvan energian käyttöä.
Hallituksen esityksellä toimeenpannaan uudistetun energiatehokkuusdirektiivin edellyttämiä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön.
Myös rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedot on esityksen mukaan ilmoitettava energiatodistuksessa. Velvoite halutaan koskemaan vuoden 2028 alusta alkaen uusia rakennuksia, joiden hyötypinta-ala on yli 1 000 neliömetriä, ja 2030 alkaen kaikkia uusia rakennuksia.
Energiatodistuksen esittämisvelvollisuus laajenee. Esityksen mukaan todistus vaaditaan tulevaisuudessa myös laajamittaisen korjauksen yhteydessä rakentamislupaa haettaessa sekä vuokrasopimusta uusittaessa.
Lakiin ollaan lisäämässä myös säännökset vapaaehtoisesta perusparannuspassista, jonka tarkoituksena on tukea rakennusten energiatehokkuuden suunnitelmallista parantamista. Perusparannuspassi on rakennuksen pitkän aikavälin korjaus- ja energiatehokkuussuunnitelma, joka liitettäisiin energiatodistukseen. Sen voi laatia pätevä energiatodistuksen laatija energiatodistuksen laatimisen yhteydessä.
Tarkoituksena on, että nykyisen, vuonna 2013 annetun lain mukaisia energiatodistuksia voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti uuden lain vaatimusten täyttämiseen. Sen sijaan jo kumotun vuoden 2007 lain mukaiset energiatodistukset eivät enää kelpaisi.
Nykyiset energiatodistuksen laatijoiden pätevyydet säilyvät esityksen mukaan voimassa siirtymäkauden ajan. Samat henkilöt voisivat laatia myös uuden lain mukaisia rakennusten perusparannuspasseja.
Rakennuksen omistaja vastaa siitä, että rakennukselle hankitaan energiatodistus. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus valvoo energiatodistuslain asettamien velvoitteiden noudattamista ja voi tarvittaessa kehottaa taloyhtiötä hankkimaan puuttuvan energiatodistuksen määräajassa.
Tilaajille
Asuntokaupoissa on viime aikoina ilmennyt tilanteita, joissa ostaja ei ole saanut riittävää tietoa taloyhtiön valinnaisesta vuokratontista. Kiinteistönvälittäjien mielestä ongelman syynä ovat puutteelliset isännöitsijäntodistukset.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Taloyhtiöt joutuvat lykkäämään energiaremontteja rahoituksen puutteen vuoksi. Varsinkin pienillä yhtiöillä lainansaanti on entistä vaikeampaa, toteaa Pori Energian palvelutuotantopäällikkö Tiia Niemi. Niemi toimii myös Kiinteistöliitto Satakunnan hallituksessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään