Vain pieni osa taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita energiatehokkuuden lisäämiseksi, vaikka se pienentäisi asumiskustannuksia ja asumisen päästöjä, selviää Kiinteistöliiton kyselystä.
Kyselyn vastaajista kolmannes kertoi, ettei tiedä, mistä energiatehokkuuden parantaminen pitäisi aloittaa tai että asiat jäävät muiden asioiden jalkoihin. Tilanne on hieman parantunut edellisestä, vuonna 2022 tehdystä kyselystä.
Vastauksissa korostuu talouden merkitys energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Asumiskustannukset, hankkeiden takaisinmaksuaika ja rahoitus ratkaisevat. Talous menee taloyhtiöissä ilmastonäkökulmien edelle.
Myös päätöksenteon ongelmat hidastavat energiatehokkuuden parantamista. Taloyhtiöpäättäjät eivät tiedä, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla ja mitkä ratkaisut ovat kannattavia. Neutraalien asiantuntijoiden löytäminen on vaikeaa.
Vain neljäsosa kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksen tai talviajan huoneilman lämpötilan pienentämiseen.
– On perusteltua kysyä, millä tavoin voidaan johtaa näitä asumiskustannusten ja päästöjen kannalta tärkeitä asioita, jos niihin ei ole asetettu lainkaan tavoitteita, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 30–40 prosenttia taloyhtiön hoitokuluista, joten niiden pienentäminen on ratkaisevan tärkeää
Kyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä energiatodistukset ja kunnossapitotarveselvitykset on hoidettu hyvin. Lähes kolmella neljästä vastaajasta on myös jonkinlainen kymmenen vuoden kunnossapitosuunnitelma.
– Kokonaisvaltaiseen energiajohtamiseen kuuluvat myös strategia, talouden pitkän tähtäimen suunnitelma sekä viestintäsuunnitelma, jotka ovat kyselyn perusteella taloyhtiöissä varsin harvinaisia, Pylsy toteaa.
Taloteknisten järjestelmien kuukausittainen kulutusseuranta puuttuu lähes kolmasosalta, eikä ilmastohaittojen riskikartoitusta ei ole tehnyt kuin kuusi prosenttia vastaajista.
– Taloyhtiöissä tarvitaan helposti omaksuttavaa tietoa siitä, miten energiatehokkuuden parantamisessa päästään liikkeelle ja miten energiatehokkuus otetaan osaksi aktiivista ja tavoitteellista taloyhtiön johtamista.
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin marras-joulukuussa 2025. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 2 800 taloyhtiöiden hallitusten jäsentä.
EU:n uudistettua rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä viimeistellään parhaillaan kansalliseen lainsäädäntöön sopivaan kuosiin. Taloyhtiöiden kannalta hyvä uutinen on, että pakkoremontteja ei ole tulossa.
Uudet energiatehokkuusvaatimukset ulottuvat ensimmäistä kertaa koskemaan myös olemassa olevia rakennuksia. Uudet määräykset tulevat voimaan vuonna 2028 uusille julkisille rakennuksille ja vuonna 2030 kaikille muille uudiskohteille.
Sustera
Taloudellisella kannattavuudella on iso merkitys taloyhtiöiden kiinnostukselle parantaa energiatehokkuutta, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti nykyistä kannattavampaa.
Energiatodistuslakia uudistetaan vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Lakiin tulisi säädökset myös vapaaehtoisesta perusparannuspassista, joka tukisi energiatehokkuustoimia.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään