Vain pieni osa taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita energiatehokkuuden lisäämiseksi, vaikka se pienentäisi asumiskustannuksia ja asumisen päästöjä, selviää Kiinteistöliiton kyselystä.
Kyselyn vastaajista kolmannes kertoi, ettei tiedä, mistä energiatehokkuuden parantaminen pitäisi aloittaa tai että asiat jäävät muiden asioiden jalkoihin. Tilanne on hieman parantunut edellisestä, vuonna 2022 tehdystä kyselystä.
Vastauksissa korostuu talouden merkitys energiatehokkuutta parantavissa hankkeissa. Asumiskustannukset, hankkeiden takaisinmaksuaika ja rahoitus ratkaisevat. Talous menee taloyhtiöissä ilmastonäkökulmien edelle.
Myös päätöksenteon ongelmat hidastavat energiatehokkuuden parantamista. Taloyhtiöpäättäjät eivät tiedä, millaisia vaihtoehtoja on tarjolla ja mitkä ratkaisut ovat kannattavia. Neutraalien asiantuntijoiden löytäminen on vaikeaa.
Vain neljäsosa kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä on asettanut tavoitteita esimerkiksi energian- ja vedenkulutuksen tai talviajan huoneilman lämpötilan pienentämiseen.
– On perusteltua kysyä, millä tavoin voidaan johtaa näitä asumiskustannusten ja päästöjen kannalta tärkeitä asioita, jos niihin ei ole asetettu lainkaan tavoitteita, sanoo Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti 30–40 prosenttia taloyhtiön hoitokuluista, joten niiden pienentäminen on ratkaisevan tärkeää
Kyselyyn vastanneissa taloyhtiöissä energiatodistukset ja kunnossapitotarveselvitykset on hoidettu hyvin. Lähes kolmella neljästä vastaajasta on myös jonkinlainen kymmenen vuoden kunnossapitosuunnitelma.
– Kokonaisvaltaiseen energiajohtamiseen kuuluvat myös strategia, talouden pitkän tähtäimen suunnitelma sekä viestintäsuunnitelma, jotka ovat kyselyn perusteella taloyhtiöissä varsin harvinaisia, Pylsy toteaa.
Taloteknisten järjestelmien kuukausittainen kulutusseuranta puuttuu lähes kolmasosalta, eikä ilmastohaittojen riskikartoitusta ei ole tehnyt kuin kuusi prosenttia vastaajista.
– Taloyhtiöissä tarvitaan helposti omaksuttavaa tietoa siitä, miten energiatehokkuuden parantamisessa päästään liikkeelle ja miten energiatehokkuus otetaan osaksi aktiivista ja tavoitteellista taloyhtiön johtamista.
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin marras-joulukuussa 2025. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 2 800 taloyhtiöiden hallitusten jäsentä.
Energiatehokkuusdirektiivi viedään kotimaiseen lainsäädäntöön Suomen erityispiirteet huomioiden, lupaa asumisesta vastaava ministeri Sari Multala. Hän kannustaa taloyhtiöitä energiatehokkuustoimiin mutta ei usko aiempien valtion tukien palaavan nykyisessä taloustilanteessa.
Taloudellisella kannattavuudella on iso merkitys taloyhtiöiden kiinnostukselle parantaa energiatehokkuutta, selviää Kiinteistöliiton kyselystä. Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että energiatehokkuuden parantamisen pitäisi olla taloudellisesti nykyistä kannattavampaa.
Syksyllä on monissa taloyhtiöissä ajankohtaista pohtia energia-asioita. Jos olet mukana taloyhtiösi hallituksessa, pääset vaikuttamaan moniin kotitaloasi koskeviin asioihin. Tähän on listattu muutamia asioita, jotka hallituslaisen on hyvä tietää energiasta.
Fortum
Taloyhtiöt joutuvat lykkäämään energiaremontteja rahoituksen puutteen vuoksi. Varsinkin pienillä yhtiöillä lainansaanti on entistä vaikeampaa, toteaa Pori Energian palvelutuotantopäällikkö Tiia Niemi. Niemi toimii myös Kiinteistöliitto Satakunnan hallituksessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään