Noin sadan miljoonan Venäjällä, Baltiassa, Itä-Euroopassa ja Keski-Aasiassa neuvostoaikaisissa betonirumiluksissa asuvan ihmisen kotitalot saattavat tulevaisuudessa muuttua moderneiksi nollaenergiataloiksi.
Yle uutisoi Tallinnan teknisessä yliopistossa kehitetystä ratkaisusta, jolla yliopiston kampuksella korjausten tarpeessa seissyt rakennus koki täydellisen muodonmuutoksen.
Vuoden kestäneen kunnostusrupeaman aikana entisen itäblokin esikaupungeista tuttua neuvostoliittolaista betoniarkkitehtuuria edustanut rakennus remontoitiin nollaenergiataloksi. Siitä näkyvimmin kertovat katolle asennetut aurinkokennot. Lisäksi talon ulkoisesta ilmeestä karistettiin muutenkin pois neuvostoaikojen ankeus ja harmaus.
Neuvostoliiton tuolloisen päämiehen, Nikita Hrushtshevin mukaan hrushtshovkoiksi kutsuttuja ja tätä nykyä usein huonokuntoisia betonirakennuksia on entisen itäblokin alueella paljon. Tallinnassa kehitetty ratkaisu mahdollistaa sen, että huonokuntoisten rakennusten elinkaari voi jatkua.
Samalla kun kiinteistön käyttömukavuus nousee nykyaikaiselle tasolle, sen käyttökulut putoavat dramaattisesti. Jos vielä verrataan kokonaisvaltaista kasvojenkohotusta siihen, että rakennus purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin kokonaan uusi, on nyt kehitetty malli selvästi edullisempi.
Ylen artikkelin voit lukea täältä:
Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fi-verkkopalvelussa. Oppaan on toteuttanut sisäministeriö yhdessä Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Siinä on tietoa myös taloyhtiön varautumisesta, kuten väestönsuojien käyttöönotosta.
Energiaosaamisen taso taloyhtiöissä on kohentunut aiemmasta. Silti energiatehokkuuden parantamista suunnittelee harvempi taloyhtiö kuin aiempina vuosina. Suurimmat esteet ovat korkeat kustannukset ja se, ettei toimenpiteiden kannattavuuteen uskota.
Vuokralaisen taustojen selvittäminen on olennainen osa vuokralaisvalintaa. Tiedot tulisi kerätä lähtökohtaisesti vuokralaisehdokkaalta. Tarpeellisia tietoja ovat yleensä sellaiset tiedot, joiden avulla voidaan varmistaa vuokralaisen henkilöllisyys, maksukyky ja huoneiston huolellinen hoitaminen.
Vakuutusyhtiöt maksavat kiinteistöille vuosittain vesivahingoista korvauksia noin 160 miljoonaa euroa. Korvattavia vuotoja sattuu noin sata per päivä, ilmenee Finanssialan tilastoista. Moni vahingoista olisi estettävissä valvomalla kodinkoneiden käyttöä, toteaa Ifin asiantuntija Anssi Varpe.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään