Yleishyödyllisyysvaatimus kohdekohtaiseksi valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa

Hallitus on  antanut eduskunnalle lakiesityksen, jolla halutaan edistää kohtuuvuokraisten asuntojen rakentamista. Esityksellä muutettaisiin yleishyödyllisyysvaatimuksia, jotka rajoittavat valtion tukemien vuokra- ja asumisoikeusasuntoja omistavien yhteisöjen toimintaa. Esitys on osa hallituksen kärkihanketta asuntorakentamisen lisäämiseksi.

Omistajan nimeäminen yleishyödylliseksi ei enää välttämätöntä

Lakiesityksellä muutettaisiin nykyistä pitkää korkotukijärjestelmää siten, että 40 vuoden korkotukilainaa vuokra-asuntojen rakentamiseen voisivat jatkossa saada myös sellaiset yhtiöt, joita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei ole nimennyt yleishyödyllisiksi asuntoyhteisöiksi. Jatkossa yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset toteutettaisiin kohde- ja hankekohtaisesti. Muutoksen tavoitteena on lisätä toimijoiden kiinnostusta 40 vuoden korkotukijärjestelmää kohtaan.

Nykyisten korkotuki- ja aravalainansaajien kohdalla yleishyödyllisyysvaatimus säilyisi jatkossakin. Lisäksi nykyiset korkotukilainansaajat voisivat edelleen tuottaa valtion tukemia vuokra-asuntoja yleishyödyllisyyssäännösten piirissä, jos niin haluaisivat.

Säännösten valvontaa tehostetaan

Lakiesityksellä myös alennettaisiin omistajan lainansaajayhteisöön sijoittamille varoille laskettu kohtuullinen tuotto puoleen nykyisestä eli kahdeksasta neljään prosenttiin. Korkotuki- ja aravalainansaajia koskevien rajoitusten kiristäminen korostaisi valtion tukeman asuntotuotannon sosiaalista ja pitkäjänteistä luonnetta. Myös yleishyödyllisten yhteisöjen valvontaa koskevia säännöksiä tarkennettaisiin, jotta ARA voisi entistä tehokkaammin puuttua säännöstenvastaiseen toimintaan.

Lakiluonnoksesta keväällä saadun lausuntopalautteen perusteella esityksestä poistettiin muun muassa ehdotus, että lakiin kirjattaisiin vaatimukset, joiden nojalla yhteisön nimeäminen yleishyödylliseksi voitaisiin peruuttaa.

Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Tuotontuloutuksen puolittamisen osalta muutos tulisi kuitenkin sovellettavaksi vasta vuonna 2018, jotta toimijoilla olisi riittävästi aikaa muuttaa nykyisiä käytäntöjään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

21.12.2015

Vuokrasuhteen purkaminen-vuokranmaksun laiminlyönti

Jos vuokrasopimus puretaan, se päättyy välittömästi. Mitään irtisanomisaikaa ei siis tällöin ole. Vuokranantaja voi kuitenkin halutessaan antaa vuokralaiselle muuttoaikaa kohtuulliseksi katsomansa ajan, esimerkiksi viikon verran.

17.6.2016

Tarkkuutta vuokrasopimuksiin

Hyvä vuokrasopimus on aina tehty kirjallisesti selkeään ja yksiselitteiseen muotoon. Vuokrasopimusehtojen miettiminen tarkkaan kannattaa poikkeuksetta. Hyvin laadittu vuokrasopimus takaa parhaiten ongelmattoman ja pitkäaikaisen vuokrasuhteen.

1.7.2015

Vuokralaisen remonttivimma

Vuokralainen on asettunut aloilleen ja viihtyy uudessa kodissaan hyvin. Elämää nähneet seinät ovat kuitenkin alkaneet vähitellen tympiä, ja vuokralainen päättääkin pirauttaa vuokranantajalle. Vuokranantaja suostuu empimättä maalausaikeisiin, saahan hän valkoiset seinät kellastuneiden tilalle, ja vieläpä ilmaiseksi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti