Asunnottomien perheiden, naisten ja nuorten määrä väheni viime vuonna. Kaikkiaan Suomessa oli viime vuonna 3 400 yksinelävää asunnotonta, kertoo Ara. Helsingissä asunnottomuus on vähentynyt järjestelmällisesti useiden vuosien ajan.
Taloyhtiöt, joissa taloyhtiö maksaa lämmitykseen menevän sähkön, voivat vieläkin hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta avustusta viime talven sähkölaskuihin. Avustusta voi hakea sähkölaskuihin, jotka koskevat aikaväliä 1.11.2022–31.1.2023.
Asumisoikeusasuntojen hakemista uudistetaan. Syksystä 2023 alkaen järjestysnumero haetaan ARAlta riippumatta siitä, missä kunnassa haettu asunto sijaitsee. Kuntien myöntämiä järjestysnumeroita voi käyttää vuoden 2023 loppuun asti.
Rakennuskustannusten kallistuminen ja korkotason nousu vähensivät valtion tukeman kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon aloituksia vuonna 2022. Aloitetuista kohteista puolet rakennetaan pääkaupunkiseudulle. Myös vapaarahoitteinen asuntorakentaminen väheni.
Valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuden vuoden 2022 tasoksi ehdotetaan 1,95 miljardia euroa. Se on 150 miljoonaa euroa korkeampi summa kuin tämän vuoden myöntämisvaltuus. Valtiovarainministeriö ehdotti 1,75 miljardin euron myöntämisvaltuutta.
Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti. Samalla myös ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä kaivataan yhä enemmän – arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan vuoteen 2030 mennessä yli puoli miljoonaa esteetöntä asuntoa lisää. Niistä yli puolet syntyy vanhoja asuntoja korjaamalla.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi korjaus-, energia- ja sähköautojen latausinfra-avustuksia yhteensä 54 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Koronaepidemia näkyi esimerkiksi vanhusten ja vammaisten henkilöiden korjausavustuksessa hakemusmäärien vähenemisenä. Avustuksia myönnettiin: *iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen 4,1 milj.
Energia-avustusta on ollut tarjolla reilun vuoden ja tuona aikana on myönnetty avustuksia 35 miljoonan euron edestä. Hakemuksia on tullut yhteensä noin 2100 kappaletta. Valtaosa avustuksista on myönnetty asunto-osakeyhtiöille ja ARA-yhteisöille.
Syksyn 2020 kuluessa ARAan on tullut latausinfra-avustushakemuksia enemmän kuin koko vuonna 2019. Suuren kysynnän taustalla ovat koronan vuoksi siirtyneet taloyhtiöiden yhtiökokoukset sekä hallituksen koronaelvytyksenä tehty korotus avustusprosenttiin. Suuresta hakemusmäärästä johtuen vuoden 2020 määräraha ei riitä kaikkiin jo tulleisiin avustushakemuksiin, jolloin osaan hakemuksista tehdään päätös 2021 määrärahasta.
ARAan on tullut odotettua huomattavasti suurempi määrä energia-avustushakemuksia, joten avustusten käsittely on ruuhkautunut. Kesäkuussa hakemuksia saapui erityisen paljon. Avustuspäätöksen saamiseen voi mennä arviolta kuusi kuukautta.
Asumistuen taso on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea. Joidenkin arvioiden mukaan valtio maksaa jo kolmasosan suomalaisten vuokramenoista, kirjoittaa Kauppalehti. Vuonna 2018 asumistukea maksettiin Suomessa 2,1 miljardia euroa.
Vanhaan kerrostaloon jälkikäteen asennettu hissi pidentää kotona asumisen mahdollisuutta. Samalla se nostaa asuntojen arvoa, kirjoittaa Keski-Uusimaa (11.9.2020). Kerrostalossa, jossa on hissi, voi asua keskimäärin kahdeksan vuotta pidempään kuin hissittömässä talossa, sanoo Koneen myyntipäällikkö Riku Nevalainen artikkelissa.