Yhtiökokous – termit tutuiksi!

ENEMMISTÖ VS. MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖS

Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Yhtiökokous voi ennen vaalia päättää, että valitaan se, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä enemmistövaatimusta voidaan lieventää vain vaalien osalta.

Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat yleensä:

  1. yhtiöjärjestyksen muuttaminen
  2. suunnattu osakeanti
  3. optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen sekä
  4. suunnattu omien osakkeiden hankkiminen.

Määräenemmistövaatimusta ei voi lieventää yhtiöjärjestyksen määräyksellä.

HOITOVASTIKE

Hoitovastikkeella katetaan muut paitsi pääoma- ja erillisvastikkeella (mm. vesimaksu) katettavat yhtiön menot.

KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS

Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittää vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa – nimenomaan tilinpäätöskokouksessa – kirjallisen selvityksen seuraavien viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Kunnossapitotarveselvitykselle ei laki aseta mitään määrämuotoa.

Kyse on yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

PÄÄOMAVASTIKE

Pääomavastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiölain olettamasäännöksen mukaan yhtiön pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta, ellei yhtiöjärjestys niitä tarkemmin määrittele.

TILINPÄÄTÖS

Taloyhtiön tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot osakkeenomistajille taloyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksestä selviää, mihin taloyhtiössä on rahaa käytetty ja miten menot on katettu. Tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Tilintarkastuskertomus on ammattilaisen eli KHT- tai HTM -tilintarkastajan tekemä tarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksen sisältö ja muoto on määritelty hyvin tarkkaan.

TOIMINNANTARKASTUSKERTOMUS

Toiminnantarkastuskertomuksen laatii toiminnantarkastaja, joka on yleisimmin osakkeenomistajien keskuudesta valittu henkilö. Toiminnantarkastuskertomuksen sisällöstä löytyy laista määräyksiä asioista, mutta mitään määrämuotoa sille ei ole asetettu.

TOIMINTAKERTOMUS

Toimintakertomus on sanallinen selvitys yhtiön tilikaudesta, taloudellisesta tilanteesta ja asioista, jotka eivät suoraan käy ilmi tilinpäätöksestä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiöiden on aina laadittava toimintakertomus. Toimintakertomus ei ole osa itse tilinpäätöstä, mutta kuuluu tilinpäätöskokonaisuuteen.

YHTIÖVASTIKE

Yhtiövastike on taloyhtiön osakkailtaan perimä maksu, jolla katetaan yhtiön menoja. Yhtiövastike voi koostua useista erilaisista vastikkeista, joista tavanomaisimpia ovat hoito- ja pääomavastike sekä vesimaksu.

ÄÄNILEIKKURI

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.

Lain mukainen äänileikkuri tarkoittaa sitä, että jos yhden henkilön tai samojen tahojen yhdessä omistamat osakeryhmät yksinään tuottavat yli 20 % ääniosuuden, tulee äänileikkuri sovellettavaksi. Sitä vastoin valtuutuksella saatuja ääniä ei lasketa yhteen voimassa olevan lain mukaista äänileikkuria sovellettaessa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

yhtiökokouskutsujen

16.2.2023

Lakko vaikeuttaa yhtiökokouskutsujen postitusta

Posti- ja logistiikka-alan työtaistelutoimet vaikeuttavat kirjelähetysten kulkua, joten yhtiökokouskutsut eivät välttämättä löydä perille. Jos näyttää siltä, että kutsu ei tule saavuttamaan kaikkia osakkaita, kannattaa siirtää yhtiökokousajankohtaa.

etäyhteys yhtiökokouksessa

9.11.2022

Etäyhteys on oltava yhtiökokouksessakin

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yli 30 huoneiston taloyhtiöiden on tarjottava etäyhteys yhtiökokouksessa. Kokous voidaan pitää myös kokonaan etänä, jos yhtiöjärjestys sen sallii. Etäosallistuminen voi tuoda yhtiökokouksiin jopa lisäaktiivisuutta.

riidat hallituksessa

24.7.2023

Miten selvittää riidat hallituksessa?

Taloyhtiön hallituksessa voi esiintyä riitoja, jotka johtuvat joko henkilökemioista tai näkemyseroista. Riidat kannattaa selvittää välittömästi puheenjohtajan avulla. Hallituksen kokoukset kannattaa pitää kasvotusten, sillä se ennaltaehkäisee väärinymmärryksiä.

Tilaajille

yhtiökokouksen puheenjohtaja

21.3.2023

Onnistu yhtiökokouksen puheenjohtajana

Hyvä yhtiökokouksen puheenjohtaja pitää huolen kokouksen sujuvasta etenemisestä ja osakkaiden tahdon toteutumisesta. Puheenjohtaja varmistaa myös, että kokouksesta poissa olleetkin saavat tiedot päätöksistä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti