Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut. Yhtiökokous voi ennen vaalia päättää, että valitaan se, joka saa yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä enemmistövaatimusta voidaan lieventää vain vaalien osalta.
Jos päätös on tehtävä määräenemmistöllä, yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Määräenemmistöllä tehtäviä päätöksiä ovat yleensä:
Määräenemmistövaatimusta ei voi lieventää yhtiöjärjestyksen määräyksellä.
Hoitovastikkeella katetaan muut paitsi pääoma- ja erillisvastikkeella (mm. vesimaksu) katettavat yhtiön menot.
Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittää vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa – nimenomaan tilinpäätöskokouksessa – kirjallisen selvityksen seuraavien viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Kunnossapitotarveselvitykselle ei laki aseta mitään määrämuotoa.
Kyse on yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitotarpeesta, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.
Pääomavastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiölain olettamasäännöksen mukaan yhtiön pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta, ellei yhtiöjärjestys niitä tarkemmin määrittele.
Taloyhtiön tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot osakkeenomistajille taloyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksestä selviää, mihin taloyhtiössä on rahaa käytetty ja miten menot on katettu. Tilinpäätös koostuu tuloslaskelmasta, taseesta ja liitetiedoista.
Tilintarkastuskertomus on ammattilaisen eli KHT- tai HTM -tilintarkastajan tekemä tarkastuskertomus. Tilintarkastuskertomuksen sisältö ja muoto on määritelty hyvin tarkkaan.
Toiminnantarkastuskertomuksen laatii toiminnantarkastaja, joka on yleisimmin osakkeenomistajien keskuudesta valittu henkilö. Toiminnantarkastuskertomuksen sisällöstä löytyy laista määräyksiä asioista, mutta mitään määrämuotoa sille ei ole asetettu.
Toimintakertomus on sanallinen selvitys yhtiön tilikaudesta, taloudellisesta tilanteesta ja asioista, jotka eivät suoraan käy ilmi tilinpäätöksestä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiöiden on aina laadittava toimintakertomus. Toimintakertomus ei ole osa itse tilinpäätöstä, mutta kuuluu tilinpäätöskokonaisuuteen.
Yhtiövastike on taloyhtiön osakkailtaan perimä maksu, jolla katetaan yhtiön menoja. Yhtiövastike voi koostua useista erilaisista vastikkeista, joista tavanomaisimpia ovat hoito- ja pääomavastike sekä vesimaksu.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Lain mukainen äänileikkuri tarkoittaa sitä, että jos yhden henkilön tai samojen tahojen yhdessä omistamat osakeryhmät yksinään tuottavat yli 20 % ääniosuuden, tulee äänileikkuri sovellettavaksi. Sitä vastoin valtuutuksella saatuja ääniä ei lasketa yhteen voimassa olevan lain mukaista äänileikkuria sovellettaessa.
Hyvin hoidetussa yhtiökokouksessa asiat käsitellään selkeästi ja ripeästi. Kokouksen sujuvuutta edesauttaa, kun se valmistellaan asianmukaisesti. Kokouksen puheenjohtaja voi toiminnallaan jouduttaa päätöksentekoa.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Osakkaalla ei siis normaalitilanteessa ole oikeutta tätä tehdä. Laissa on kuitenkin asetettu tietyt edellytykset, jolloin myös osakkeenomistaja voi kutsua koolle yhtiökokouksen.
Tilaajille
Osakkaalla on yhtiökokouksessa laaja kyselyoikeus yhtiön asioista ja taloudesta. Myös vuokranantajaosakkaan kannattaa olla yhtiökokouksessa tarkkana, sillä kokouksen päätöksillä voi olla vaikutusta asuntosijoittajan verotukseen.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja voi hakea aluehallintovirastolta erityisen tarkastuksen toimittamista yhtiön hallinnosta ja kirjanpidosta. Yleensä syynä on epäily yhtiön varojen väärinkäytöstä tai hallituksen tai joidenkin osakkaiden saamasta rahanarvoisesta hyödystä.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään