Vuokrasopimuksia on pääasiassa kahdenlaisia: määräaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia sovittuun ajankohtaan asti, eikä sitä voida lähtökohtaisesti irtisanoa kesken sopimuskauden.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus taas on voimassa siihen asti, kunnes jompikumpi osapuolista irtisanoo sen päättymään irtisanomisajan kuluttua.
Vuokramarkkinoille on kuitenkin vakiintunut sopimusehto, jonka mukaan toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomisaika voi aikaisintaan alkaa kulua esimerkiksi vasta vuoden päästä vuokrasuhteen alkamisesta.
Ehdon tehostamiseksi siihen on usein liitetty sopimussakko, joka koskee lähtökohtaisesti molempia osapuolia.
– Tällaisella ehdolla pyritään sitouttamaan molemmat osapuolet sopimukseen vähintään halutuksi ajaksi. Joskus näistä sopimuksista käytetään myös nimitystä hybridisopimus, kertoo Suomen Vuokranantajien juristi Saara Penttilä.
Hybridisopimus irtisanottavissa ehdosta huolimatta
Sopimusehtoon liittyy väärinymmärryksiä. Yleisin on se, ettei sopimusta voisi lainkaan irtisanoa ennen sovittua ajankohtaa. Tällainen ehto ei Penttilän mukaan kuitenkaan estä irtisanomista, mutta sanktioi sen.
Jos sopimuksen irtisanoo siten, että irtisanomisaika alkaa kulua ennen sopimukseen kirjattua ajankohtaa, kyseessä on sopimusrikkomus, josta aiheutunut vahinko tulee korvata toiselle osapuolelle.
– Irtisanomisaika alkaa pääsääntöisesti kulua irtisanomiskuukauden viimeisestä päivästä. Jos siis sopimuksessa on sovittu, että irtisanomisaika voi alkaa kulua aikaisintaan 31. elokuuta, esimerkiksi toukokuussa suoritettu irtisanominen on sopimusrikkomus, Penttilä selittää.
Usein sopimuksessa on sovittu kiinteästä sopimussakosta, joka tulee maksettavaksi ennenaikaisesta irtisanomisesta. Jos sakosta ei ole sovittu, irtisanovan osapuolen tulee korvata todelliset vahingot.
– Yleisin vuokranantajalle koituva vahinko vuokralaisen ennenaikaisen irtisanoutumisen vuoksi on uudelleenvuokrauksen kulut kuten välityspalkkio sekä mahdollinen vuokratulon menetys.
Ehtoa sovelletaan irtisanomisen perusteesta huolimatta
Toinen harhaluulo on, ettei sopimussakko tulisi maksettavaksi kaikissa irtisanomistilanteissa. Jos muuta ei ole sovittu, korvaus ennenaikaisesta irtisanomisesta tulee maksaa toiselle osapuolelle huolimatta siitä, miksi sopimus irtisanotaan.
Vaikka vuokranantaja irtisanoisi sopimuksen ennenaikaisesti vuokralaisesta johtuvasta syystä, kuten vuokranmaksun ongelmien tai häiriökäyttäytymisen vuoksi, sopimussakko tulee vuokranantajan maksettavaksi.
Vastaavasti vuokralaisen yllättäväkään elämäntilanteen muutos, kuten muutto toiselle paikkakunnalle, ei vapauta velvollisuudesta maksaa ehdon mukaista sopimussakkoa.
Irtisanomisehto ei kuitenkaan estä vuokranantajaa purkamasta vuokrasopimusta, jos siihen on laissa säädetty peruste, kuten vuokran maksamatta jättäminen vähintään kahdelta kuukaudelta. Tällöin sopimussakkokaan ei tule maksettavaksi.
– Elämä usein yllättää, ja tällöin vuokranantajan ja vuokralaisen kannattaakin olla toisiinsa aktiivisesti yhteydessä. Osapuolet voivat aina yhdessä sopia sakon kohtuullistamisesta tai siitä, ettei sitä makseta lainkaan, Penttilä neuvoo.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään