Syksyn aikana muun muassa KELAn nykyinen ja tuleva pääjohtaja ovat esittäneet vuokrasääntelyn palauttamista asumistukimenojen kasvun hillitsemiseksi. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen mielestä tämä johtaisi asuntotilanteen vaikeutumiseen. Parempia keinoja asuntotilanteen helpottamiseen ovat asuntojen tarjonnan lisääminen, asumistuen omavastuuosuuden kasvattaminen ja tulorajojen käyttöönotto ARA-asuntojen asukasvalinnoissa.
Kuluneen syksyn aikana on julkisessa keskustelussa KELAn nykyinen ja tuleva pääjohtaja ovat esittäneet ajatuksia vuokrasääntelyn palauttamisesta, jotta kasvavia asumistukimenojen kasvua saataisiin hillittyä.
”Tavoite – eli asumistukimenojen kasvun hillitseminen – on varmasti oikea, mutta keino väärä. Vuokrasääntelyn palauttaminen johtaisi nopeasti vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan supistumiseen, kun vuokra-asunnot myytäisiin omistusasunnoiksi”, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen toteaa.
Vuokrasääntelyn purkamisen jälkeen vuodesta 1995 alkaen vuokra-asuntojen tarjonta on lisääntynyt merkittäväsi: vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut vuosina 1995-2015 noin 200 000 asunnolla eli yli 60 prosentilla. Vuokra-asuntoihin sijoittamista on pidetty hyvänä vaihtoehtona perinteisille osake- ja korkosijoituksille. Vuokra-asuntosijoituksiin erikoistuneet kiinteistörahastot ovat avanneet vuokra-asuntosijoittamisen myös piensijoittajille, kun he voivat voineet asuntorahasto-osuuksiin sijoitusasunnon ostamisen sijaan.
Vuokrasääntelyn palauttaminen johtaisi vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan supistumiseen, kun vuokra-asunnot myytäisiin omistusasunnoiksi. Asumistukien saajista noin puolet asuu vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Vuokrasääntely vaikeuttaisi varmasti niiden kotitalouksien asemaa asuntomarkkinoilla, jotka maksavat itse vuokransa. Tämä vain pahentaisi tilannetta vuokramarkkinoilla.
Harri Hiltusen mielestä parempia ratkaisuja asuntotilanteen parantamiseen löytyy:
”Vuokrien kehitykseen voidaan vaikuttaa lisäämällä asuntojen tarjontaa, eli rakentamalla lisää niitä asuntoja, joihin kohdistuu kovin kysyntä: siis pieniä asuntoja. Asuntorakentamisen lisääminen edellyttää, että kunnat huolehtivat tonttitarjonnan riittävyydestä maan kasvukeskuksissa. Kuntien kaavoitusmonopolia tulee käyttää asuntotuotannon edellytyksien parantamiseen, ei sen estämiseen.”
Hiltusen mukaan asumistukimenojen kehitykseen voidaan vaikuttaa muuttamalla asumistuen määräytymisperusteita, esimerkiksi kasvattamalla tuensaajia omavastuuosuutta asumismenoistaan.
”Kaikilla tuilla on taipumus päätyä hintoihin eli esimerkiksi mahdollistaa vuokrien korottaminen, kun asumistuki parantaa vuokralaisten ostovoimaa. Asumistuen – kuten myös muiden asumisen tukien – osalta on perusteita tutkia, miten tätä ns. kapitalisoitumisvaikutusta voidaan vähentää”, Hiltunen huomauttaa.
Hiltunen näkee myös keskustelua herättäneet ARA-asuntojen tulorajat hyvänä keinona vähentää asumistukimenoja.
”Valtiovarainministeriön tekemien selvityksien mukaan tehokas keino vähentää asumistukimenoja on ottaa ARA-asuntojen asukasvalinnoissa uudelleen käyttöön tulorajat, jotta nämä edelliset vuokra-asunnot saadaan nykyistä paremmin kohdennettua pienituloisille kotitalouksille. Näin onkin tapahtumassa ensi vuoden alussa pääkaupunkiseudulla. Tosin päätettyihin tulorajoihin mahtuu noin 70 % pääkaupunkiseudun kotitalouksista, eli kovin alhaisina niitä ei voi pitää”, Hiltunen sanoo.
Hiltunen korostaa myös, että asumismenoja ei voi tarkastella muusta yhteiskunnasta erillään.
”Kaikkein tärkein ja tehokkain keino saada asumistukimenot laskuun, on saada suomalaisille työtä, jotta he pystyvät omilla ansiotuloillaan maksamaan myös asumisensa”, Hiltunen painottaa.
Sitaatit ovat Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen puheesta Imatran seudun kiinteistöyhdistyksen 70-vuotisjuhlassa 14.12.2017.
Vuoden 2015 lopulla Suomessa oli 838 000 vuokra-asuntoa, joista vapaarahoitteisia asuntoja oli 509 000. Ennen vuokrasääntelyn purkua vuonna 1994 vuokra-asuntoja oli noin 620 000, joista noin puolet eli 310 000 vapaarahoitteisia asuntoja. Lähde: Tilastokeskus
Taloyhtiöiden palokatkot puhututtavat juuri nyt, eikä syyttä. Puutteet palokatkoissa aiheuttavat tilanteita, joissa palo pääsee leviämään rakennuksessa nopeasti tilasta ja huoneistosta toiseen, aiheuttaen laajat vahingot rakennukselle sekä vaaraa ihmisille.
Safetum
Viime aikoina on ilmennyt tapauksia, joissa uudiskohteen yhtiöjärjestys on laadittu epäselvästi. Erityisesti vastikeperusteiden määräyksissä on ollut ristiriitaisuuksia. Yhtiöjärjestyksen selkeys ja toimivuus tulisi varmistaa jo laatimisvaiheessa, sillä jälkikäteen sen muuttaminen voi olla hankalaa.
Taloyhtiöissä pohditaan joskus, voiko kokouskutsun lähettää osakkaan sijasta tämän sukulaiselle tai muulle henkilölle, joka on aiemmin edustanut tätä valtakirjalla yhtiökokouksessa. Pyyntö tiedotteiden lähettämiseen osakkaan sijasta muulle henkilölle pitäisi tulla yhtiölle osakkaalta itseltään.
Tilaajille
Täysin uudistettu Isännöinnin käsikirja tarjoaa ajantasaisen kokonaiskuvan isännöitsijän työn eri osa-alueista. Kirjan taloutta käsittelevästä osuudesta vastaa Suomen Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Kiinteistömedia Oy
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään