Vuokralainen viettää häiritsevää elämää, vai viettääkö?

Osakkeenomistajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia paitsi omaa vuokralaistaan, myös taloyhtiötä kohtaan. Vuokralaisen viettäessä huoneistossa häiritsevää elämää, on vuokranantajan ryhdyttävä toimenpiteisiin asian selvittämiseksi.

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että asumisesta syntyy ääniä ja naapureiden normaalia elämää tulee sietää. Esimerkiksi lasten äänet, wc:ssä asiointi ja suihkussa käyminen jopa yöaikaan on normaalia elämää. Elämä on häiritsevää, mikäli se on jatkuvaa tai toistuvaa, ja siitä aiheutuu häiriötä usealle asukkaalle. Esimerkiksi useita tunteja päivässä jatkuva pianonsoitto, koiran jatkuva haukkuminen sekä toistuva kovaääninen musiikki ovat häiritsevää elämää. Mitä myöhempään yöllä metelöinti tapahtuu, sitä herkemmin se katsotaan häiritseväksi elämäksi.

Varoitus huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan

Joskus vuokranantajan ensimmäinen tieto vuokralaisen häiritsevästä elämästä tulee taloyhtiön hallitukselta hallintaanottovaroituksen muodossa. Tätä hurjalta kuulostavaa varoitusta voidaan verrata vuokranantajan antamaan purkuvaroitukseen. Tarkoituksena on se, että varoituksen kohteella on mahdollisuus parantaa tapansa. Hallintaanottovaroituksesta on käytävä ilmi varoituksen peruste sekä uhka mahdollisesta hallintaanotosta. Hallintaanottovaroitus on annettava tiedoksi myös asunnossa asuvalle vuokralaiselle. Jos häiritsevää elämää ei varoituksesta huolimatta saada loppumaan, voi yhtiö pahimmassa tapauksessa ottaa huoneiston hallintaan yhtiökokouksen päätöksellä enintään kolmeksi vuodeksi.

Miten toimia käytännössä?

Vuokranantajan saadessa varoituksen huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan vuokralaisen häiritsevän elämän perusteella, tulee vuokranantajan olla yhteydessä vuokralaiseen sekä isännöitsijään ja selvittää molempien näkökulma tapahtumiin. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos vuokranantajalla on peruste antaa varoitus vuokrasuhteen purkamisesta, myös taloyhtiöllä on peruste antaa hallintaanottovaroitus.

Vuokranantajan kannalta tilanne voi olla ongelmallinen. Vuokranantaja taikka isännöitsijä on harvoin itse paikalla, kun häiritsevää elämää esiintyy. Vuokranantajan tulee voida luottaa isännöitsijältä saamaansa tietoon ja toisaalta luottaa vuokralaisen näkökulmaan. Näistä kolmesta tahosta todennäköisesti vain vuokralainen on ollut paikalla. Vuokranantajan tulee selvittää, onko huoneistossa vietetty elämä häirinnyt useampaa asukasta ja ovatko asukkaat tarvittaessa valmiit todistamaan vuokralaisen häiritsevän käyttäytymisen. Vuokranantajan pitää saamiensa tietojen pohjalta arvioida, onko elämä häiritsevää vai ei ja voiko hän sillä perusteella lähteä päättämään vuokrasopimusta.

Jos vuokralaisen toimintaa ei voida pitää normaalina elämisenä, tulee vuokranantajan selvittää häiritsevän elämän ajankohdat purkuvaroituksen perusteeksi, elleivät ne käy jo selväksi hallintaanottovaroituksesta. Kun varoituksen perusteet ovat selvillä, tulee vuokranantajan toimittaa vuokralaiselle todisteellisesti varoitus vuokrasuhteen purkamisesta. Jos vuokralaisen viettämä häiritsevä elämä on ollut jatkuvaa, mutta varoitusta ei ole aikaisemmin annettu, voi vuokranantaja purkuvaroituksen yhteydessä myös irtisanoa vuokrasopimuksen noudattamalla irtisanomisaikaa.

Hallintaanottovaroitus tai muu taloyhtiön huomautus vuokralaiselle ei siis poista vuokranantajan velvollisuutta antaa vuokralaiselle omaa varoitusta vuokrasuhteen purkamisesta.

Normaalia elämää tai ei, on vuokranantajan hyvä toimia yhteistyössä isännöitsijän kanssa, jotta kaikkien asukkaiden asuminen olisi mukavaa. Jos ilmoitukset vuokralaisen häiritsevästä elämästä ovat perusteettomia, voi vuokranantaja ehdottaa isännöitsijän, vuokralaisen ja häiriötä kokevan naapurin välistä keskustelutilaisuutta. Kasvokkain käyty keskustelu saattaa hyvinkin avata ”häirikön” ja ”häirityn” näkemyseroja ja ratkaista syntyneen pattitilanteen.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.2.2022

Huonosti tehty loppusiivous voi tulla kalliiksi

On luonnollista, että asumisesta jää ajan kuluessa asuntoon jälkiä, eikä vuokranantaja voi edellyttää, että asunto olisi vuokrasuhteen alussa ja lopussa täsmälleen samassa kunnossa. Vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta, jollei toisin ole sovittu. Tavanomaisella kulumisella tarkoitetaan ajan myötä ja vähitellen tapahtuvaa kulumista.

21.12.2021

Leväperäisyys voi tuoda omakotitalon vuokraajalle muhkeat tappiot

Suurten asuntojen vuokrakysyntä on kasvanut korona-aikana. Vuokranantajien yhdistyksessä kasvu näkyy jäsenten lisääntyneinä kysymyksinä. Vastuukysymyksiä pohditaan erityisesti silloin, kun vuokrattavana on kerrostaloasunnon sijaan omakotitalo.

15.3.2022

Häiriköintiä ja huumepiikittelyä rappusten alla – Oikeuden mielestä asukasta ei saanut häätää

Helsingin Sanomat uutisoi turkulaisnaisen saamasta häädöstä ja sen yllättävästä lopputuloksesta oikeudessa. Nainen asui isossa taloyhtiössä, jonka omistaa suuri turkulainen vuokranantaja. Häätöyritykset johtuivat naisen, hänen puolisonsa sekä pariskunnan vieraiden metelöinnistä.

16.2.2022

Taloyhtiöt haluavat lisää toimivaltaa asumisrauhan ylläpitämiseksi

Usein toistuvia häiriöitä aiheuttavat samat tahot. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen tekemän kyselyn mukaan vuokralainen on asumisrauhan häiritsijänä lähes puolessa tapauksista. 27 % tapauksista häiriön aiheuttajana on osakkaan vuokralainen tai vieras, ja 15 % yhtiön osakas.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti