Vastikkeista

Kalenterivuoden päättymisen myötä useassa yhtiössä tilikausi on päättynyt ja on tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen aika. Osakkaita luonnollisesti kiinnostaa minkälaisia kuluja yhtiöllä on ollut ja mihin perityt vastiketulot on käytetty.

Vastikkeenmaksuvelvollisuus on keskeinen osakeomistuksesta seuraava velvollisuus. Yhtiövastike ei ole vuokran tavoin korvausta huoneiston käyttämisestä vaan osakkeenomistajan velvollisuus osallistua yhtiön kulujen kattamiseen. Yhtiölle kuluja syntyy siitä huolimatta käytetäänkö huoneistoa vai ei eikä huoneiston käyttämättömyys siten ole peruste jättää vastike maksamatta. Tilanteessa, jossa huoneistoa ei voida käyttää esim. yllättävän vesivahingon ja sen korjaustoimien johdosta, on osakkaalla kuitenkin oikeus saada alennusta vastikkeesta saman verran kuin mitä yhtiö säästää kustannuksissa huoneiston käytön estymisen johdosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi hoitovastikkeesta erillisen vesimaksun suorittamisesta voidaan ko. ajalta vapauttaa. Yhtiön muihin kuluihin huoneiston käyttämättömyyshän ei lähtökohtaisesti vaikuta.

Erilaisia vastikkeita

Osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuus perustuu yhtiöjärjestykseen ja osakas on velvollinen suorittamaan yhtiölle vain yhtiöjärjestyksen mukaisia vastikkeita. Taloyhtiöissä voidaan periä useita erilaisia vastikkeita, jos niistä määrätään yhtiöjärjestyksessä.

Hoito- ja pääomavastike

Taloyhtiössä voi olla vain yksi ainoa vastike, yhtiövastike, jota peritään esimerkiksi huoneiston pinta-alan perusteella. Tällöin kaikki yhtiön kulut vähäisimmästä ruohonleikkurin ostosta suurimpaan saneeraukseen katetaan tällä vastikkeella ja kulut jaetaan osakkaiden maksettavaksi mainitulla huoneistojen pinta-alaperusteella.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä voi olla myös erikseen hoitovastike ja pääomavastike. Tällöin hoitovastikkeella katetaan hoitomenot ja pääomavastikkeella vastaavasti pääomapuolen menot. Jos hoito- ja pääomavastikkeella on eri perusteet, on erityisen tarkkaa, että vastikkeet menevät oikein. Esimerkiksi hoitovastikkeen perusteena ovat huoneistojen pinta-alat ja liikehuoneistolla pinta-ala kertoimella 1,5 ja pääomavastikkeen perusteena pinta-alat ilman kertoimia. Mainitun kaltaisessa yhtiössä hoitopuolen menoja katettaessa liikehuoneiston vastikkeenmaksuvelvollisuudessa huomioidaan kerroin, mutta pääomapuolella maksuvelvollisuus on yhtäläinen asuinhuoneistojen kanssa. Tällaisessa yhtiössä tulee olla tarkkana siinä mikä on hoitopuolen ja mikä on pääomapuolen meno. Ratkaisevassa asemassa ovat tällöin yhtiöjärjestyksen määräykset. Ellei yhtiöjärjestys määrää toisin, pääomavastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiölain mukaan sellaiset pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Muut menot katetaan hoitovastikkeella.

Erillisvastikkeet

Hoito- ja pääomavastikkeen lisäksi taloyhtiön yhtiöjärjestys voi määrätä erillisvastikkeista. Tällaisia ovat esimerkiksi vesivastike (ns. vesimaksu), laajakaistavastike, takkavastike, hissivastike jne. Erillisvastikkeen ideana on, että kyseistä kuluerää ei katetakaan hoitovastikkeella (tai pääomavastikkeella) vaan erillisvastikemääräyksen mukaisesti siinä mainitulla perusteella. Näin on tilanteessa, jossa laajakaistapalvelun käyttökustannukset katetaan laajakaistavastikkeilla ja veden kulutuksen kustannukset vesivastikkeilla.

Mahdollista on myös, että vastiketta ei peritä kaikilta osakkailta vaan ainoastaan niiltä osakkailta, jotka yhtiöjärjestys määrää vastikkeenmaksuvelvolliseksi. Esimerkiksi takkavastiketta saattavat olla velvollisia maksamaan sellaiset osakkaat, joiden huoneistoon on toteutettu takka ja hormi jälkikäteisenä osakasmuutoksena. Tällöin yhtiö on ottanut hormin kunnossapidon vastuulleen, mutta tästä aiheutuvat kustannukset määrätään katettavaksi mainituilla takkavastikkeilla.

Yhtiöjärjestys ratkaisee

Osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuuden näkökulmasta yhtiöjärjestys on ratkaiseva. Se määrittää yhtiössä perittävät vastikkeet, maksuvelvolliset osakkeet sekä vastikeperusteen. Jokaisen osakkaan olisi hyvä tuntea yhtiöjärjestyksen sisältö näiltä osin.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.3.2015

Varaudu yhtiökokoukseen – älä niele vastikkeennousua pureskelematta

Taloyhtiölle maksettavat kiinteistön hoitokulut vievät keskimäärin noin kolmanneksen vuokratulosta. Isännöitsijän ja hallituksen taito suunnitella taloyhtiön ylläpitoa ja taloutta heijastuu suoraan hoitovastikkeen suuruuteen ja sitä kautta myös vuokriin. Lämmin ja vähäluminen talvi on tuonut merkittäviä säästöjä monille taloyhtiöille.

9.3.2016

Osakkaiden yhdenvertaisuus keskiöön taloyhtiön päätöksenteossa

Taloyhtiön päätöksenteossa on pidettävä huoli siitä, että osakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Vuokranantajaosakkaan on oltava tarkka siitä, ettei sijoitusasunnon arvo alene. Yhtiökokoukseen osallistuminen on vuokranantajaosakkaille erittäin tärkeää.

1.3.2017

Taas on se aika vuodesta, jolloin päätetään 2,6 miljoonan suomalaisen varoista

Suomen suurimmat lähidemokratiapäivät ovat taas käsillä, kun taloyhtiöiden hallitukset kutsuvat yhtiökokoukset koolle. Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa päätetään vuosittain 2,3 miljardin euron korjauksista ja kuuden miljardin vastikkeista sekä valitaan 300 000 hallituksen jäsentä – ja näillä päätöksillä on vaikutusta 2,6 miljoonaan suomalaiseen. Lue, miksi yhtiökokoukseen kannattaa osallistua.

6.5.2017

Yhtiökokous – termit tutuiksi!

ENEMMISTÖ VS. MÄÄRÄENEMMISTÖPÄÄTÖS Yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Vaalissa tulee valituksi eniten ääniä saanut.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti