Kalenterivuoden päättymisen myötä useassa yhtiössä tilikausi on päättynyt ja on tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen aika. Osakkaita luonnollisesti kiinnostaa minkälaisia kuluja yhtiöllä on ollut ja mihin perityt vastiketulot on käytetty.
Vastikkeenmaksuvelvollisuus on keskeinen osakeomistuksesta seuraava velvollisuus. Yhtiövastike ei ole vuokran tavoin korvausta huoneiston käyttämisestä vaan osakkeenomistajan velvollisuus osallistua yhtiön kulujen kattamiseen. Yhtiölle kuluja syntyy siitä huolimatta käytetäänkö huoneistoa vai ei eikä huoneiston käyttämättömyys siten ole peruste jättää vastike maksamatta. Tilanteessa, jossa huoneistoa ei voida käyttää esim. yllättävän vesivahingon ja sen korjaustoimien johdosta, on osakkaalla kuitenkin oikeus saada alennusta vastikkeesta saman verran kuin mitä yhtiö säästää kustannuksissa huoneiston käytön estymisen johdosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi hoitovastikkeesta erillisen vesimaksun suorittamisesta voidaan ko. ajalta vapauttaa. Yhtiön muihin kuluihin huoneiston käyttämättömyyshän ei lähtökohtaisesti vaikuta.
Osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuus perustuu yhtiöjärjestykseen ja osakas on velvollinen suorittamaan yhtiölle vain yhtiöjärjestyksen mukaisia vastikkeita. Taloyhtiöissä voidaan periä useita erilaisia vastikkeita, jos niistä määrätään yhtiöjärjestyksessä.
Taloyhtiössä voi olla vain yksi ainoa vastike, yhtiövastike, jota peritään esimerkiksi huoneiston pinta-alan perusteella. Tällöin kaikki yhtiön kulut vähäisimmästä ruohonleikkurin ostosta suurimpaan saneeraukseen katetaan tällä vastikkeella ja kulut jaetaan osakkaiden maksettavaksi mainitulla huoneistojen pinta-alaperusteella.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiössä voi olla myös erikseen hoitovastike ja pääomavastike. Tällöin hoitovastikkeella katetaan hoitomenot ja pääomavastikkeella vastaavasti pääomapuolen menot. Jos hoito- ja pääomavastikkeella on eri perusteet, on erityisen tarkkaa, että vastikkeet menevät oikein. Esimerkiksi hoitovastikkeen perusteena ovat huoneistojen pinta-alat ja liikehuoneistolla pinta-ala kertoimella 1,5 ja pääomavastikkeen perusteena pinta-alat ilman kertoimia. Mainitun kaltaisessa yhtiössä hoitopuolen menoja katettaessa liikehuoneiston vastikkeenmaksuvelvollisuudessa huomioidaan kerroin, mutta pääomapuolella maksuvelvollisuus on yhtäläinen asuinhuoneistojen kanssa. Tällaisessa yhtiössä tulee olla tarkkana siinä mikä on hoitopuolen ja mikä on pääomapuolen meno. Ratkaisevassa asemassa ovat tällöin yhtiöjärjestyksen määräykset. Ellei yhtiöjärjestys määrää toisin, pääomavastikkeella katetaan asunto-osakeyhtiölain mukaan sellaiset pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Muut menot katetaan hoitovastikkeella.
Hoito- ja pääomavastikkeen lisäksi taloyhtiön yhtiöjärjestys voi määrätä erillisvastikkeista. Tällaisia ovat esimerkiksi vesivastike (ns. vesimaksu), laajakaistavastike, takkavastike, hissivastike jne. Erillisvastikkeen ideana on, että kyseistä kuluerää ei katetakaan hoitovastikkeella (tai pääomavastikkeella) vaan erillisvastikemääräyksen mukaisesti siinä mainitulla perusteella. Näin on tilanteessa, jossa laajakaistapalvelun käyttökustannukset katetaan laajakaistavastikkeilla ja veden kulutuksen kustannukset vesivastikkeilla.
Mahdollista on myös, että vastiketta ei peritä kaikilta osakkailta vaan ainoastaan niiltä osakkailta, jotka yhtiöjärjestys määrää vastikkeenmaksuvelvolliseksi. Esimerkiksi takkavastiketta saattavat olla velvollisia maksamaan sellaiset osakkaat, joiden huoneistoon on toteutettu takka ja hormi jälkikäteisenä osakasmuutoksena. Tällöin yhtiö on ottanut hormin kunnossapidon vastuulleen, mutta tästä aiheutuvat kustannukset määrätään katettavaksi mainituilla takkavastikkeilla.
Osakkeenomistajan vastikkeenmaksuvelvollisuuden näkökulmasta yhtiöjärjestys on ratkaiseva. Se määrittää yhtiössä perittävät vastikkeet, maksuvelvolliset osakkeet sekä vastikeperusteen. Jokaisen osakkaan olisi hyvä tuntea yhtiöjärjestyksen sisältö näiltä osin.
Kiinteistöliiton Taloyhtiökupla-podcastin 28. jakson aiheena ovat taloyhtiön vastikkeet. Kiinteistöliiton lakimiehet keskustelevat siitä, miten vastikevaroja voidaan taloyhtiössä käyttää, kuinka suuria vastikkeita voidaan periä, ja milloin osakas voi saada alennusta vastikkeesta.
Taloyhtiön tilinpäätös voi nyt hetkellisesti painua miinukselle. Sen perusteella ei kannata tehdä hätiköityjä ratkaisuja, jos vain vastikerästit pysyvät kurissa, yhtiöllä on kolmen kuukauden talouspuskurit ja kasvaneille menoille löytyy pitävä selitys.
Asunto-osakeyhtiölain pääperiaate on, että osakkaan muutostöiden kustannuksista vastaa yksin muutostyötä suorittava osakas. Tästä on kuitenkin joitain poikkeuksia. Mistä muutostyön kustannuksista taloyhtiö vastaa?
Tilaajille
Taloyhtiö voi hyvittää osakkaalle hänen tekemänsä kylpyhuoneremontin, jos se on hyödynnettävissä yhtiön hankkeessa ja näin ollen tuo yhtiölle säästöä. Hyvitys toteutetaan vastikealennuksen muodossa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään