Suomessa arvioidaan olevan noin 200 000 muistisairasta henkilöä, joista suurin osa on yli 80-vuotiaita. Valtaosa heistä asuu ainakin sairauden alkuvaiheessa yksin kodeissaan. Muistisairailla on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisissa asunnoissa he asuvat, kirjoittaa Karjalainen (21.9.2020).
Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa tarkastetaan 25.9. Leena Viinisalo-Heiskasen väitöskirja Kun oma tupa ja oma lupa haurastuvat. Tutkimus iäkkäiden muistisairaiden asumisesta ja toimijuudesta.
Muistisairaita vanhuksia väitöstutkimuksessaan haastatellut Viinisalo-Heiskanen kertoo, että turvallisuus tarkoittaa sairastuneille itselleen hyvin erilaisia asioita, kuten mahdollisuutta valvottuun, turvalliseen ja esteettömään oleskeluun sekä liikkumiseen asunnon sisä- ja ulkotiloissa.
Väitöstutkimuksessa käy ilmi, että muistisairailla on hyvin vähäiset vaikutusmahdollisuudet siihen, millaisissa asunnoissa he asuvat. Yhteiskunnassa heidän toiveitaan ei kuulla, vaikka muistisairaat itse toivovat, että heitä ei jätettäisi sairauden myötä päätöksenteon ulkopuolelle. Asumiseen liittyvä toimijuus on muistisairaiden ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa jokapäiväisen elämän asioihin.
Viinisalo-Heiskasen tutkimuksen mukaan arkkitehdeillä ei ollut tutkimusajankohtana paljoakaan tietoa asuntojen suunnittelusta muistisairaille. Asuntoja suunnittelevat eivät saaneet tietoa koulutuksista, joita sosiaali- ja terveydenhuolto järjesti muistisairauksista sekä erilaisten hoito- ja asumispaikkojen suunnittelusta ja kehittämisestä. Asukkaat eivät myöskään olleet mukana asuntojen suunnittelussa.
Viinisalo-Heiskanen ehdottaakin, että muistisairaat ihmiset osallistettaisiin suunnitteluun oman toimintakykynsä rajoissa.
Taloyhtiössä asuminen ei aina suju sovussa, vaan häiriöitä voi esiintyä. Kokenut isännöitsijä ja pitkän linjan poliisi kertovat, mitkä ovat yleisimpiä asumiseen liittyviä häiriöitä ja miten niitä voidaan ratkoa.
Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Raklin teettämän tutkimuksen mukaan nuorista jopa 80 prosenttia kertoi näkevänsä vuokra-asumisen myönteisenä.
Jokainen asukas voi edistää taloyhtiön asumisturvallisuutta ilmoittamalla nopeasti häiriöistä yhtiössä tai epäilyttävistä tapahtumista lähialueella. Ongelmatilanteita voidaan ratkoa ja päihteiden väärinkäyttäjiin kohdistuvia pelkoja ja epäluuloja hälventää aktiivisella naapurusto- ja verkostotyöllä.
Viime vuosina tapahtuneet parvekeonnettomuudet nostivat esiin kevytrakenteisten parvekekaiteiden turvallisuuden. Levyverhoillut parvekekaiteet on huollettava säännöllisesti ja niiden kunto on tarkistettava.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään