Suomessa arvioidaan olevan noin 200 000 muistisairasta henkilöä, joista suurin osa on yli 80-vuotiaita. Valtaosa heistä asuu ainakin sairauden alkuvaiheessa yksin kodeissaan. Muistisairailla on hyvin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaisissa asunnoissa he asuvat, kirjoittaa Karjalainen (21.9.2020).
Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa tarkastetaan 25.9. Leena Viinisalo-Heiskasen väitöskirja Kun oma tupa ja oma lupa haurastuvat. Tutkimus iäkkäiden muistisairaiden asumisesta ja toimijuudesta.
Muistisairaita vanhuksia väitöstutkimuksessaan haastatellut Viinisalo-Heiskanen kertoo, että turvallisuus tarkoittaa sairastuneille itselleen hyvin erilaisia asioita, kuten mahdollisuutta valvottuun, turvalliseen ja esteettömään oleskeluun sekä liikkumiseen asunnon sisä- ja ulkotiloissa.
Väitöstutkimuksessa käy ilmi, että muistisairailla on hyvin vähäiset vaikutusmahdollisuudet siihen, millaisissa asunnoissa he asuvat. Yhteiskunnassa heidän toiveitaan ei kuulla, vaikka muistisairaat itse toivovat, että heitä ei jätettäisi sairauden myötä päätöksenteon ulkopuolelle. Asumiseen liittyvä toimijuus on muistisairaiden ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa jokapäiväisen elämän asioihin.
Viinisalo-Heiskasen tutkimuksen mukaan arkkitehdeillä ei ollut tutkimusajankohtana paljoakaan tietoa asuntojen suunnittelusta muistisairaille. Asuntoja suunnittelevat eivät saaneet tietoa koulutuksista, joita sosiaali- ja terveydenhuolto järjesti muistisairauksista sekä erilaisten hoito- ja asumispaikkojen suunnittelusta ja kehittämisestä. Asukkaat eivät myöskään olleet mukana asuntojen suunnittelussa.
Viinisalo-Heiskanen ehdottaakin, että muistisairaat ihmiset osallistettaisiin suunnitteluun oman toimintakykynsä rajoissa.
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat järjestävät kevään aikana ympäri maata kiertävän kuntavaalikiertueen. Tilaisuuksissa kuullaan, miten paikalliset kuntavaaliehdokkaat ratkoisivat asumisen polttavia kysymyksiä.
Asumiskustannukset ovat tärkein asumisen kysymys kunnissa, selviää Kiinteistöliiton tekemästä kuntavaalikyselystä. Vastaajista 70 prosenttia katsoi, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 25 prosenttia.
Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia sekä muihin asumisen häiriöihin. Kolmessa vuodessa yhteydenotot Helsingin kaupungin asumisneuvontaan ovat lisääntyneet yli puolella aiemmasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään