Kuuman kesän jäljiltä monissa vanhoissa taloyhtiöissä asukkaat miettivät viilennysratkaisuja tulevia vuosia varten.
Helsingin kantakaupungissa energiayhtiö Helen on tarjonnut omaa kaukokylmäratkaisuaan, jossa jäähdytys tulee keskitetyn energiantuotannon kautta.
Kaukokylmällä tarkoitetaan ratkaisua, jossa Helen tuottaa jäähdytyksen lämpöpumpuilla ja se johdetaan koteihin. Asunnoista talteen otettu hukkalämpö kierrätetään ja jalostetaan edelleen kaukolämmöksi.
Osa taloyhtiöistä on kuitenkin valinnut niin sanotun ”maaviileän” ratkaisun. Jos taloyhtiö porauttaa lämpökaivoja maalämpöjärjestelmää varten, sen kannattaa samassa yhteydessä vetää asuntoihin myös viilennysputkisto.
Maan syvyyksissä lämpötila pysyttelee 0–5 asteen tuntumassa, perinteisen perunakellarin lukemissa. Sieltä viileyttä johdetaan asuntoihin tarpeen mukaan.
Helsinkiläisessä taloyhtiössä viilennyksen asennus on maksanut osakkaille parin tuhannen euron verran riippuen siitä, kuinka monta puhallinta asuntoon on asennettu.
Mukavuutta lisää sekin, että jäähdytysyksikkö on ajastettavissa esimerkiksi asukkaan poissaolojen varalta. Viilennys voidaan säätää vaikkapa päälle pariksi tunniksi ennen paluuta kotiin.
Tilastotietoa taloyhtiöitten tai pientalojen viilennysratkaisuista on vaikea saada, mutta niiden arvellaan yleistyvän vinhaa vauhtia. Hakijoina on entistä enemmän taloyhtiöitä.
Maalämpöratkaisut ovat yleistyneet
− Taloyhtiöiden maalämpöratkaisut ovat yleistyneet ja niin myös maaviileän suosiminen, ennakoi asumisen energiatehokkuuden asiantuntija Teemu Kettunen Motivasta.
Kettusen mukaan maaviileän käyttö on varsin edullista taloyhtiölle. Kustannukset muodostuvat lähinnä järjestelmän rakentamisesta. Energiaa maaviileässä kuluttavat vain kiertovesipumput ja asuntokohtaiset puhaltimet.
Ulkonäöltään maaviileän puhallinkonvektorit näyttävät samalta kuin monille tutut ilmalämpöpumppujen puhaltimet.
Mihin tahansa asuntojen ilmalämpöpumppuja ei voi laittaa. Rajoituksia asettavat muun muassa julkisivumääräykset.
Maaviileän etuna on Kettusen mukaan se, ettei kaikkien osakkaiden ole pakko ottaa sitä käyttöön yhtä aikaa. Asuntokunta voi päättää asennuksesta jälkeenpäin.
Järjestelmä myös lämmittää maalämmön lämpökaivoja, koska huoneistojen lämmönsiirtoneste palaa lämmenneenä lämpökaivoon.
− Lämpöä varastoituu kesäaikaan kallioperään tulevaa lämmityskautta varten, Kettunen sanoo.
Helsingin Sanomien artikkeliin pääset tästä!
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään