Talkoiden järjestäminen kerran tai pari vuodessa on hyvä tapa saada taloyhtiön piha kuntoon sekä samalla asukkaat tutustumaan toisiinsa ja työskentelemään yhdessä oman asuinympäristönsä hyväksi. Pihatalkoot kannattaa suunnitella huolellisesti etukäteen. Haastateltavana Suomen Vuokranantajat ry:n neuvontalakimies Ville Hopsu.
Taloyhtiön hallituksen toiminnan käynnistämiseen antaa vinkkejä Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Kai Haarma uusimmassa videossa. Hallituskauden tuloksellisuuteen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka valittu hallitus käynnistää toimintansa ja mitä tavoitteita hallitustyöskentelyllä on.
Valtion kiinteistöpolitiikka on muuttunut 2000-luvulla: haasteita valtion omistamien kiinteistöjen korjaamiselle, ylläpidolle ja hoidolle tuottavat omistusten keskittäminen ja yhtiöittäminen, omistuksista luopuminen sekä vaatimukset tilatehokkuudesta ja kiinteistönpidon tuottavuudesta. Valtiolle rakennettu -kirja esittelee kattavasti valtion kiinteistöhallintoa sekä kiinteistöjen hoito- ja korjausperiaatteita nykypäivänä. Kirjassa tutustutaan muun muassa valtion rakennuksissa noudatettaviin kiinteistönhoidon periaatteisiin, tilojen muuttuviin käyttötarpeisiin sekä korjausrakentamisen haasteisiin.
Hiljattain ilmestynyt Rakennusten lisälämmöneristäminen -opas esittelee tavallisimmat tavat, joilla asuintalojen lämmöneristystä voidaan parantaa. Yleensä julkisivu- ja kattoremonttien yhteydessä tehtävä lisälämmöneristäminen auttaa vähentämään rakennuksen lämmitysenergian kulutusta ja parantaa siten usein energiatehokkuutta. Opas selvittää, miten erilaisiin seinä-, katto-, yläpohja- ja alapohjarakenteisiin voidaan käytännössä lisätä lämmöneristettä.
Neliosainen Kerrostalot-kirjasarja esittelee eri vuosikymmenten kerrostalotyyppejä ja niiden rakenneratkaisuja. Kirjasarjan kaikki osat ovat jälleen saatavilla, sillä nyt ovat ilmestyneet uudet painokset vuosia 1940–1975 käsittelevistä kirjoista. Kerrostalot 1960–1975 -kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti tuolle aikakaudelle tyypilliset kerrostalot rakenteineen.
Neliosainen Kerrostalot-kirjasarja esittelee eri vuosikymmenten kerrostalotyyppejä ja niiden rakenneratkaisuja. Kirjasarjan kaikki osat ovat jälleen saatavilla, sillä nyt ovat ilmestyneet uudet painokset vuosia 1940–1975 käsittelevistä kirjoista. Kerrostalot 1940–1960 -kirjassa esitellään selkeiden ja yksityiskohtaisten piirustusten avulla tuon aikakauden kerrostalojen runkotyypit sekä rakenteet ja rakennusosat.
Kiinteistöyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös on perusteos taloyhtiöiden taloudenpitoon. Kirjasta ilmestyi uusi painos maaliskuun puolivälissä. Kirja antaa kattavat tiedot kiinteistöyhtiön kirjanpidon järjestämiseen sekä tilinpäätöksen ja siihen liittyvien asiakirjojen laadintaan.
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry juhlii tänä keväänä 120-vuotista taivaltaan. Vuonna 1896 perustettu yhdistys on yksi Suomen Kiinteistöliiton perustajajäsenistä. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin maaliskuun alussa Talonomistajista taloyhtiöihin – Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys 120 vuotta -kirja.
Urakoitsija vastaa siitä, että urakan lopputulos täyttää urakkasopimuksessa määritellyt vaatimukset. Jos urakkakohteessa havaitaan töiden valmistumisen jälkeen virhe, tällöin vedotaan tyyppisesti urakoitsijan takuuvastuuseen. Siitä määrätään Rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa (YSE 1998).
Taloyhtiön hallitus vastaa viime kädessä siitä, että yhtiön tilinpäätös on laadittu asianmukaisesti ja huolella. Laki antaa määräyksiä tilinpäätöksestä ja sen sisällöstä, mutta koska isännöitsijä tai joku muu ulkopuolinen tekee usein tilinpäätöksen, hallitus tuntee nuo määräykset turhan harvoin. Suositusta Hallituksen pienestä tilinpäätösoppaasta on ilmestynyt vastikään 2.
Lämpökuvaus on ainetta rikkomaton menetelmä, jolla voidaan arvioida rakennusten, rakenteiden ja rakennusmateriaalien toimivuutta, laatua ja kuntoa. Sitä voidaan käyttää yhtenä tutkimusmenetelmänä sekä uudisrakennusten laadunvalvontamittauksissa että vanhojen rakennusten kuntotutkimuksissa. Jotta lämpökuvauksen tulokset ja niiden tulkinta olisivat luotettavia ja asianmukaisella tasolla, vaaditaan kuvaajalta ja kuvien tulkitsijalta sekä rakennusfysiikan ja rakenteiden että lämpökameran ja sen sovellusohjelmien riittävää tuntemista.
Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan kesällä 2010. Lakia on muutettu sen voimaantulon jälkeen kolme kertaa. Viimeisimmät muutokset tulivat voimaan 1.1.2016 ja koskevat lain 6 ja 24 luvun tiettyjä pykäliä.