Tampereen yliopiston tohtori Nina V. Nygren aloittaa kartoittamaan rottaongelmien parissa toimivia tahoja tutkimuksessaan Rotat kuntalaisina.
Tutkimus on osa monitieteistä, rottapopulaatioiden tarkkaa kokoa selvittävää Urban Rats -projektia ja sen rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS.
Tutkimuksen taustalla on se, että rotista tiedetään vähän eikä niiden torjuntaa ole organisoitu järjestelmällisesti hallinnossa. Kaupunkirotat muun muassa pilaavat elintarvikkeita ja levittävät tauteja sekä aiheuttavat palovahinkojen vaaraa sähköjohtoja järsimällä.
Nygrenin mukaan eniten tietoa rottaongelmista on tuholaisten torjuntaa tekevillä yrityksillä sekä jäteautojen kuljettajilla, joiden tiedossa on katokset, joissa rottia esiintyy. Vaikka kiinteistöjen omistajilla on vastuu torjunnasta, ilmoittavat asukkaat rottaongelmista usein suoraan ympäristöviranomaisille. Näillä puolestaan ei ole tietoa rottien määristä tai niihin liittyvistä ajankohtaisista riskeistä eikä myöskään koordinaatiovastuuta rottaongelman torjunnasta.
Alustavien tutkimustulosten mukaan rottaongelmat ovat rottapopulaation koosta riippumatta pistemäisiä. Nygrenin mukaan parhaiden tulosten aikaansaamiseksi saman alueen taloyhtiöiden tulisi hoitaa rottien torjuntaa yhdessä.
Rottaongelman parissa toimivien tahojen selvitys toteutetaan kunnille lähetettävällä kyselylomakkeella ja toimijoiden kartoitus alkaa Helsingistä.
Asbestia käytettiin talonrakentamisessa paljon 1950-70-luvuilla. Sen kanssa voi elää rauhallisin mielin, kunhan tietää, missä sitä on ja miten sen kanssa toimitaan remontin yhteydessä. Jos rakenteita aiotaan avata, on tehtävä asbestikartoitus.
Pitkittyneet hellejaksot nostavat rakennusten sisälämpötiloja liikaa, ja tulevaisuudessa sisätilojen kuumuus pahenee entisestään. Lämpötiloissa ei ole juuri eroa uusien ja vanhojen asuntojen välillä. Liiallinen kuumuus lisää ennenaikaisia kuolemia.
Vielä ehtii tämän kesän aikana torjumaan haitallisia vieraslajeja, kertoo Etelä-Savon ELY-keskus. Suomessa yleisiä haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa lupiini, jättipalsami ja jättiputket. Torjuntaa kannattaa tehdä yhdessä esimerkiksi talkooporukalla.
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti erityisesti omistusasujilla, kertoo tuore tutkimus. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu, ja myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään