Tampereen yliopiston tohtori Nina V. Nygren aloittaa kartoittamaan rottaongelmien parissa toimivia tahoja tutkimuksessaan Rotat kuntalaisina.
Tutkimus on osa monitieteistä, rottapopulaatioiden tarkkaa kokoa selvittävää Urban Rats -projektia ja sen rahoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS.
Tutkimuksen taustalla on se, että rotista tiedetään vähän eikä niiden torjuntaa ole organisoitu järjestelmällisesti hallinnossa. Kaupunkirotat muun muassa pilaavat elintarvikkeita ja levittävät tauteja sekä aiheuttavat palovahinkojen vaaraa sähköjohtoja järsimällä.
Nygrenin mukaan eniten tietoa rottaongelmista on tuholaisten torjuntaa tekevillä yrityksillä sekä jäteautojen kuljettajilla, joiden tiedossa on katokset, joissa rottia esiintyy. Vaikka kiinteistöjen omistajilla on vastuu torjunnasta, ilmoittavat asukkaat rottaongelmista usein suoraan ympäristöviranomaisille. Näillä puolestaan ei ole tietoa rottien määristä tai niihin liittyvistä ajankohtaisista riskeistä eikä myöskään koordinaatiovastuuta rottaongelman torjunnasta.
Alustavien tutkimustulosten mukaan rottaongelmat ovat rottapopulaation koosta riippumatta pistemäisiä. Nygrenin mukaan parhaiden tulosten aikaansaamiseksi saman alueen taloyhtiöiden tulisi hoitaa rottien torjuntaa yhdessä.
Rottaongelman parissa toimivien tahojen selvitys toteutetaan kunnille lähetettävällä kyselylomakkeella ja toimijoiden kartoitus alkaa Helsingistä.
Kun talon ikä lähestyy neljännesvuosisataa, on korkea aika tutkia julkisivujen ja parvekkeiden kunto. Kuntotutkimus antaa tietoa vauriotilanteesta ja tarjoaa korjausvaihtoehtoja kustannustietoineen. Se on korjaussuunnitelmien lähtökohta, mutta voi innoittaa myös laajempaan hankesuunnitteluun.
Julkisivun kuntotutkimus selvittää kiinteistön rakenteiden kunnon sekä korjaustarpeet ja antaa hyvät lähtötiedot korjaussuunnittelua varten.
Suomen Talokeskus Oy
Julkisivuyhdistys on julkaissut väliaikaisen ohjeen parvekkeiden suunnitteluratkaisujen valintaan ja kaiteiden tarkastamiseen. Yhdistys suosittaa, ettei kuitusementtilevyä toistaiseksi käytetä parvekkeiden ensisijaisena putoamissuojana, sillä niihin liittyy onnettomuusriski.
Lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat jo monien tuntemia haitallisia vieraslajeja. Poistamalla vieraslajit taloyhtiö edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla yhtiö täyttää velvollisuutensa hävittää omalla alueellaan esiintyvät haitalliset kasvilajit.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään