Taloyhtiön tulee varautua ja pitää huolta kiinteistön ja asukkaiden turvallisuudesta muun muassa pelastussuunnitelmin. Mutta miten se tapahtuu?
Kuntalehti kertoo keravalaisesta isännöintiyrityksestä, joka oli ilmoittanut taloyhtiöasiakkailleen hiekoituskiviaineksen loppuneen koko Etelä-Suomen alueelta. – Pihoja hiekoitetaan sitä mukaa, kun hiekkaa saadaan. Tästä johtuen pyydämme noudattamaan erityistä varovaisuutta pihalla kulkiessa, viestissä kerrottiin.
Joulukuussa joukko hakkereita tunkeutui Pohjoismaissa ja Baltiassa toimivan Nordic Choice -hotelliryhmän järjestelmään. Tämä tehtiin sähköpostilla, jossa mukana ollut tiedosto huijattiin lataamaan. Virus levisi ja lukitsi varauksia, sisään- ja uloskirjautumisia sekä uusien huoneavaimien luomista käsittelevän järjestelmän.
Taloyhtiön on huolehdittava yhteiskäytössä olevan leikki- ja ulkokuntoilupaikan turvallisuudesta kuluttajaturvallisuuslain mukaisesti. Taloyhtiön vastuulla on muun muassa suunnitella leikki- ja ulkokuntoilupaikka turvalliseksi ja huolehtia sen turvallisuudesta koko elinkaaren ajan. Tukes valvoo kuluttajaturvallisuuslain noudattamista.
Tiedottaminen pelastussuunnitelmasta on usein taloyhtiössä heikoin lenkki pelastussuunnitelmaa koskevien velvoitteiden täyttämisessä. Vaikka lain edellyttämä pelastussuunnitelma on laadittu, hallituksen vastuulla on siitä tiedottaminen. – Pelastussuunnitelmat on todennäköisesti laajasti laadittu, mutta niitä ei välttämättä ole päivitetty ja pidetty ajan tasalla eikä tiedottamista ole hoidettu, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama arvioi monen taloyhtiön tilannetta.
24.3. klo 17.30-19.00 järjestettävä Taloyhtiön turvallisuus -webinaari on maksuton ja avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Koulutus on suunniteltu etenkin taloyhtiöiden hallituksille, suojeluvastaaville ja isännöitsijöille, mutta sisältö soveltuu hyvin myös asukkaille ja osakkaille.
Suomessa on suojapaikkoja noin 4,5 miljoonalle ihmiselle, ja olemme kansainvälistä kärkeä muiden Pohjoismaiden sekä Israelin ja Sveitsin ohella. Harvassa maassa väestönsuojia ylipäänsä rakennetaan. Rauhan oloissa suojautumistarvetta voivat aiheuttaa äkilliset säteily- tai kemikaalionnettomuudet, joilta suojaudutaan lähtökohtaisesti omaan asuntoon.
Tukes testautti viime vuonna yhteensä 364 sähkölaitetta, ja testausten perusteella 72 sähkölaitetta poistettiin markkinoilta. Maahantuojat velvoitettiin keräämään näistä vakavimmin vaaralliset 26 laitetta takaisin käyttäjiltä. Vuotta aiemmin testausten määrä oli 346.
Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. – Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö sanoo.
Kun talvella maa on liukas ja katoille kertyy lunta, taloyhtiöiden vastuu piha-alueidensa hoidosta korostuu. − Taloyhtiöllä on korostunut huolellisuusvelvollisuus kiinteistön ja rakennuksen turvallisuudesta, sanoo Suomen Kiinteistöliiton apulaislakimies Kristel Pynnönen Helsingin Sanomien haastattelussa. Vastuu perustuu muun muassa järjestyslakiin ja asunto-osakeyhtiölakiin.
Helsinkiläinen paritaloyhtiö sai tammikuussa vakuutusyhtiö Pohjolalta uudet vakuutusehdot. Nousua oli 21,3 prosenttia. Taloyhtiölle kerrottiin, että laskenta oli tehty yleisindeksikorotusten perusteella, vaikka yleiskorotukset jäävät noin kymmeneen prosenttiin.
Kun tulipalo syttyy, kipuaa savu kuuman ilman mukana ylöspäin. Jos katossa on toimiva palovaroitin, se havaitsee savukaasut ja alkaa hälyttää voimakkaalla äänellä. Asunnon asukkaat ja todennäköisesti myös naapurit havahtuvat.
Kiinteistöihin asennettavien kameroiden tarkoituksena on useimmiten kellari- ja vinttikomeromurtojen, asuntomurtojen sekä kiinteistöön kohdistuvan ilkivallan ennaltaehkäisy ja selvittäminen. Valvontakameroita asennetaan myös kerrostalojen rappukäytäviin. Vaikka kameravalvonta on yleistynyt nopeasti asuinkiinteistöissä, ei kameravalvonnasta ole omaa lainsäädäntöä.