Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo julkisti toistamiseen asuntoluottoluokituksensa. Asuntovelalliselle tai omistusasuntoa ostavalle kunnan turvallisempi luokitus tarkoittaa yksinkertaistaen halvempaa lainaa. Korkeamman riskitason kunnassa lainaehdot puolestaan voivat olla huonommat, sillä asuntorahoittaja uskoo asunnon arvon laskevan tulevaisuudessa.
− Ympäristöriskit ovat usein piileviä, eivätkä ne näy asuntojen hinnoissa. Voi sanoa, että pikemminkin päinvastoin, sillä ranta-alueiden näköalapaikoille rakennetut asunnot ovat usein tavanomaista suurempia ja kalliimpia. Varautuminen tulviin ja myrskyihin on ilmastonmuutoksen keskellä kuitenkin yhä tärkeämpää, Hypon nuorempi ekonomisti Juho Keskinen sanoo.
Noin joka sadas asunto Suomessa sijaitsee kohonneen tulvariskin alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pahimmassa tapauksessa nämä asunnot kohtaavat tulvariskin sadan vuoden kuluessa.
Merkittävimmät tulvariskit ovat hieman yllättäen makean veden tulviin liittyviä ja riski on korkea muun muassa Lapin Inarissa ja Kittilässä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Merijärvellä yli 40 prosenttia asuinpinta-alasta sijaitsee Pyhäjoen tulvariskialueella.
Tulvariskiä ei toistaiseksi ole hinnoiteltu esimerkiksi merenranta-asuntojen hintaan. Myöskään kunnat eivät juuri ole varautuneet tulviin, vaan varautuminen jää yleensä asunnon omistajan vastuulle.
Suurimmat kaupungit sijoittuvat ympäristövertailussa A-ryhmään. Ne päihittävät pienemmät maakuntakeskukset tiiviimmän asumisen ja keskimäärin laadukkaamman rakennuskannan ansiosta.
Hypon luokituksen mukaan turvallisin kunta on Helsinki, jossa asuntokauppa on vilkasta, asuntojen arvo kasvava ja muuttoliikenne positiivinen. Helsinki saa ainoana suomalaiskuntana luokituksen AA, eli asteikon toisiksi korkeimman arvosanan.
Hypo-luokituksen A-ryhmään yltää tällä kertaa 16 kuntaa, kun viimeksi niitä oli 12. AA-luokan Helsingin lisäksi A-sarjaan yltävät edelleen Espoo, Kaarina, Lempäälä, Naantali, Oulu, Pirkkala, Tampere, Turku ja Vantaa. Hyvän luottoluokituksen saavat uusina Järvenpää, Kangasala, Kirkkonummi, Kontiolahti ja Ylöjärvi.
Ympäristöykkösiksi nousevat Kempele, Kontiolahti, Lempäälä, Liminka, Muurame ja Mäntsälä. Niissä asuntokanta on laadukasta ja energiatehokasta. Näissä kunnissa vedenpinnan nousukaan ei uhkaa tonttimaata.
− Energialuokitukseltaan heikkoihin taloihin kohdistuu riski lämmityskustannusten noususta. Esimerkiksi Helenin eli entisen Helsingin Energian äskettäinen ilmoitus kaukolämmön hinnankorotuksesta yllätti helsinkiläiset. Myös poliittinen ohjaus kohti hiilineutraalia asumista ja rakentamista voi näkyä asuinkustannusten nousuna, mutta sitä ei ole vielä otettu huomioon asuntojen hinnoissa tai pankkien vakuusarvostuksissa, Juho Keskinen sanoo.
Hypo julkaisi ensimmäisen Asuntoluottoluokituksen viime talvena helmikuussa. Hypo-luokitus tarkastelee alueellisia asuntomarkkinoita asuntorahoittajan näkökulmasta riskien kautta. Käsillä on nyt päivitys uusilla tilastotiedoilla ja hieman uudistetulla tarkastelulla.
− Kokonaisluokituksen teemoina ovat maksukyky, likviditeetti, vakuusarvot, kuntatalous, turvallisuus, terveys, muuttoliike, tulevaisuus ja uutena nyt ympäristö. Tulevaisuuden näkymistä voi nostaa esille esimerkiksi sen, että Tampere ja Turku nousevat Helsinkiä korkeammalle, sillä korkeat hinnat pakottavat nuoret naapurikuntiin, mikä kasaa pulmia pääkaupungille tulevaisuuteen, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.
Yksikään kunta ei tälläkään kertaa yltänyt parhaaseen AAA-luokkaan, mutta vastaavasti kahteen alimpaankaan ei sijoittunut yhtään kuntaa. Peräti 132 kunnan luottoluokitus nousi aiemmasta. Kolmen kunnan, Akaan (nyt BBB), Mäntsälän (BBB) ja Kontiolahden (A) luottoluokitus nousi vilkkaan asuntokaupan siivittämänä peräti kahdella pykälällä.
Kahdeksassa kunnassa luokitus putosi yhdellä pykälällä, ja Uudessakaupungissa kahdella pykälällä. Mielenkiintoista naapurikisaa käydään Pohjois-Pohjanmaalla, jossa aiempi tilanne kääntyi päinvastaiseksi, kun Kempele kirii ja Liminka luisuu.
− Asuntomarkkinat käyttäytyivät koronakriisissä päinvastoin, kuin tyypillisessä kriisitilanteessa. Kevään 2020 kuopan jälkeen kauppa kävi kiivaasti, rakentamista riitti ja omakotitalojen ja kerros- sekä rivitaloasuntojen tiedot yhdistävä Hypon hintamittari nousi viime vuonna joka toisessa Suomen kunnassa, Brotherus huomauttaa.
Hypon kymmenportainen riskiarviointi on tarkoitus julkaista vuosittain.
Asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna koko maassa 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, ennustaa Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Ensi vuonna hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään huomiotta.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna, ja vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan. Asuntojen kysyntä on kohentunut, ja asuntojen kauppamäärät lähestyvät pitkän aikavälin keskiarvotasoja.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään