Tulvariski nousi Hypon asuntoluokitukseen − Joka sadas asunto sijaitsee tulvariskialueella

Asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo julkisti toistamiseen asuntoluottoluokituksensa. Asuntovelalliselle tai omistusasuntoa ostavalle kunnan turvallisempi luokitus tarkoittaa yksinkertaistaen halvempaa lainaa. Korkeamman riskitason kunnassa lainaehdot puolestaan voivat olla huonommat, sillä asuntorahoittaja uskoo asunnon arvon laskevan tulevaisuudessa.

− Ympäristöriskit ovat usein piileviä, eivätkä ne näy asuntojen hinnoissa. Voi sanoa, että pikemminkin päinvastoin, sillä ranta-alueiden näköalapaikoille rakennetut asunnot ovat usein tavanomaista suurempia ja kalliimpia. Varautuminen tulviin ja myrskyihin on ilmastonmuutoksen keskellä kuitenkin yhä tärkeämpää, Hypon nuorempi ekonomisti Juho Keskinen sanoo.

Noin joka sadas asunto Suomessa sijaitsee kohonneen tulvariskin alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pahimmassa tapauksessa nämä asunnot kohtaavat tulvariskin sadan vuoden kuluessa.

Merkittävimmät tulvariskit ovat hieman yllättäen makean veden tulviin liittyviä ja riski on korkea muun muassa Lapin Inarissa ja Kittilässä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan Merijärvellä yli 40 prosenttia asuinpinta-alasta sijaitsee Pyhäjoen tulvariskialueella.

Tulvariskiä ei toistaiseksi ole hinnoiteltu esimerkiksi merenranta-asuntojen hintaan. Myöskään kunnat eivät juuri ole varautuneet tulviin, vaan varautuminen jää yleensä asunnon omistajan vastuulle.

Turvallisinta on Helsingissä

Suurimmat kaupungit sijoittuvat ympäristövertailussa A-ryhmään. Ne päihittävät pienemmät maakuntakeskukset tiiviimmän asumisen ja keskimäärin laadukkaamman rakennuskannan ansiosta.

Hypon luokituksen mukaan turvallisin kunta on Helsinki, jossa asuntokauppa on vilkasta, asuntojen arvo kasvava ja muuttoliikenne positiivinen. Helsinki saa ainoana suomalaiskuntana luokituksen AA, eli asteikon toisiksi korkeimman arvosanan.

Hypo-luokituksen A-ryhmään yltää tällä kertaa 16 kuntaa, kun viimeksi niitä oli 12. AA-luokan Helsingin lisäksi A-sarjaan yltävät edelleen Espoo, Kaarina, Lempäälä, Naantali, Oulu, Pirkkala, Tampere, Turku ja Vantaa. Hyvän luottoluokituksen saavat uusina Järvenpää, Kangasala, Kirkkonummi, Kontiolahti ja Ylöjärvi.

Ympäristöykkösiksi nousevat Kempele, Kontiolahti, Lempäälä, Liminka, Muurame ja Mäntsälä. Niissä asuntokanta on laadukasta ja energiatehokasta. Näissä kunnissa vedenpinnan nousukaan ei uhkaa tonttimaata.

− Energialuokitukseltaan heikkoihin taloihin kohdistuu riski lämmityskustannusten noususta. Esimerkiksi Helenin eli entisen Helsingin Energian äskettäinen ilmoitus kaukolämmön hinnankorotuksesta yllätti helsinkiläiset. Myös poliittinen ohjaus kohti hiilineutraalia asumista ja rakentamista voi näkyä asuinkustannusten nousuna, mutta sitä ei ole vielä otettu huomioon asuntojen hinnoissa tai pankkien vakuusarvostuksissa, Juho Keskinen sanoo.

Yksikään kunta ei yllä parhaaseen AAA-luokkaan

Hypo julkaisi ensimmäisen Asuntoluottoluokituksen viime talvena helmikuussa. Hypo-luokitus tarkastelee alueellisia asuntomarkkinoita asuntorahoittajan näkökulmasta riskien kautta. Käsillä on nyt päivitys uusilla tilastotiedoilla ja hieman uudistetulla tarkastelulla.

− Kokonaisluokituksen teemoina ovat maksukyky, likviditeetti, vakuusarvot, kuntatalous, turvallisuus, terveys, muuttoliike, tulevaisuus ja uutena nyt ympäristö. Tulevaisuuden näkymistä voi nostaa esille esimerkiksi sen, että Tampere ja Turku nousevat Helsinkiä korkeammalle, sillä korkeat hinnat pakottavat nuoret naapurikuntiin, mikä kasaa pulmia pääkaupungille tulevaisuuteen, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus kertoo.

Yksikään kunta ei tälläkään kertaa yltänyt parhaaseen AAA-luokkaan, mutta vastaavasti kahteen alimpaankaan ei sijoittunut yhtään kuntaa. Peräti 132 kunnan luottoluokitus nousi aiemmasta. Kolmen kunnan, Akaan (nyt BBB), Mäntsälän (BBB) ja Kontiolahden (A) luottoluokitus nousi vilkkaan asuntokaupan siivittämänä peräti kahdella pykälällä.

Kahdeksassa kunnassa luokitus putosi yhdellä pykälällä, ja Uudessakaupungissa kahdella pykälällä. Mielenkiintoista naapurikisaa käydään Pohjois-Pohjanmaalla, jossa aiempi tilanne kääntyi päinvastaiseksi, kun Kempele kirii ja Liminka luisuu.

− Asuntomarkkinat käyttäytyivät koronakriisissä päinvastoin, kuin tyypillisessä kriisitilanteessa. Kevään 2020 kuopan jälkeen kauppa kävi kiivaasti, rakentamista riitti ja omakotitalojen ja kerros- sekä rivitaloasuntojen tiedot yhdistävä Hypon hintamittari nousi viime vuonna joka toisessa Suomen kunnassa, Brotherus huomauttaa.

Hypon kymmenportainen riskiarviointi on tarkoitus julkaista vuosittain.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

17.12.2021

Asuntopoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksia arvostellaan suppeiksi ja yksipuolisiksi

Valtioneuvosto julkisti eilen esityksen Asuntopoliittiseksi kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2021–2028. Suomen Vuokranantajat ja Rakennusteollisuus RT sanovat kannanotoissaan, että hallituksen linja asuntopolitiikassa nojaa liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Sanna Hughesin mielestä selonteossa unohdetaan toimivan asuntomarkkinan merkitys kohtuuhintaiseen asumiseen.

16.12.2021

Asuntopoliittinen selonteko eduskuntaan. Tavoitteena hyvä ja kohtuuhintainen asuminen

Valtioneuvoston tänään eduskunnalle jättämä asuntopoliittinen selonteko huomioi eri politiikanalojen vaikutukset asumisen kysymyksiin ja pyrkii tunnistamaan ne entistä paremmin. Asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa pyritään tekemään  pitkäjännitteisesti yli hallinnonalojen.

15.11.2021

Vähintään miljoona euroa maksaneiden asuntojen myynti on kolminkertaistunut viidessä vuodessa

Koronapandemian alettua keväällä 2020 tyrehtyi asuntokauppakin hetkeksi, mutta sen jälkeen kasvu on ollut hurjaa. Kasvu ei tosin ole tasaista: neliöhinnat nousevat muuta Suomea nopeammin kasvukeskuksissa. Helsingissä asuntojen kovin kysyntä painottuu keskustaan, jossa hinnat nousevat muuta kaupunkia nopeammin.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti