Tulipaloissa kuoli 78 ihmistä vuonna 2015

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön alustavien tietojen mukaan tulipaloissa kuoli viime vuonna 78 ihmistä. Kuolemien määrä laski hieman edellisvuodesta, jolloin tulipaloissa menehtyi 87 ihmistä. SPEKin johtaja Matti Orrainen arvelee, että määrätietoinen turvallisuustyö on vaikuttanut suuntaukseen. Vuosina 2010–2014 palokuolemien vuosittainen keskiarvo on selkeästi alhaisempi kuin edellisellä tarkastelujaksolla.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman yhtenä tavoitteena oli se, että palokuolemien määrä laskee vuoteen 2015 mennessä siten, että se on enintään 50. Tarkastelujaksolla 2005–2009 palokuolemia oli vuodessa keskimäärin 103 ja 2010–2014 keskimäärin 74. SPEKin johtaja Matti Orrainen on tyytyväinen muutokseen.

– Vaikka sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite jäi toteutumatta, suuntaus on selkeästi parempi. Viimevuotinen palokuolemaluku vastaa suurin piirtein viiden edeltävän vuoden keskiarvoa. Näyttää siltä, että määrätietoinen turvallisuustyö on tuottanut tulosta, Orrainen toteaa.

Viime vuosina on tehty paljon työtä asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi. Itsestään sammuvat savukkeet tulivat pakollisiksi, ja yli 3 000 hoiva- ja huoltolaitosta on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Orraisen mukaan tilastot osoittavat, että laitteistot ovat toimineet useissa tulipaloissa ja pelastaneet ihmishenkiä.

Ongelmana on se, että suuri osa toimintakyvyltään rajoittuneita ihmisiä on siirretty turvallisista laitoksista omiin koteihin asumaan. Nyt turvallisuustyö on kohdistettava tämän kohderyhmän asumisen paloturvallisuuteen. Toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten paloturvallisuutta voidaan parantaa esimerkiksi liesiturvalaitteilla ja mobiilisammutuslaitteistoilla.

– Paloturvallisuuskampanjoiden ja turvallisuusviestinnän ansiosta asumisen paloturvallisuus on noussut keskusteluun. Tulevaisuudessa kaikkien ihmisten olisi syytä huomioida, että kodeissa asuu entistä huonokuntoisempia ihmisiä. Jos heidän paloturvallisuuttaan ei paranneta, voi tulipaloissa kuolleiden määrä kääntyä uudelleen nousuun, Orrainen sanoo.

Lähes 40 prosenttia kuolleista oli ikäihmisiä

Viime vuonna tulipaloissa kuolleista oli miehiä 51 ja naisia 15. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannasta puuttuu tieto 12 uhrin sukupuolesta. Lapsia tulipaloissa kuoli yksi, 16–24-vuotiaita kaksi ja 25–64-vuotiaita 28. Tietolähteistä puuttuu 29 uhrin ikä. Niistä kuolleista, joiden ikä on SPEKin tiedossa, 18 oli yli 65-vuotiaita. Tämä on lähes 40 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Viime vuoden palokuolemista 36 tapahtui omakotitaloissa, 17 kerrostaloissa, neljä rivi- ja muissa pientaloissa, kolme vapaa-ajan asunnoissa, kahdeksan autoissa, neljä muissa rakennuksissa ja yksi hoitolaitoksissa.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

14.10.2021

Vuokralla asuminen yleistyy − Yli 60 prosenttia alle 40–vuotiaasta asuu vuokralla

Vuonna 2020 vuokralla asui 61 prosenttia Suomen alle 40-vuotiaiden asuntokunnista, kun osuus vuonna 2010 oli 52 prosenttia. Suurinta vuokralla asumisen lisääntyminen on ollut 25–29 ja 30–34 -vuotiaiden asuntokunnissa, joissa vuokralla asuvien asuntokuntien osuus kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvun aikana vuokralla asuvien osuus pieneni ainoastaan 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien asuntokunnissa.

hiilinegatiivinen

29.8.2022

Rohkeat energiaratkaisut tekivät taloyhtiöstä hiilinegatiivisen

Tamperelainen As Oy Pohjolankatu 18 - 20 on Suomen ensimmäinen hiilinegatiivinen taloyhtiö. Se käyttää kaksisuuntaista kaukolämpöä, eli myy lämpöä takaisin energiayhtiölle. Energiaa saadaan taloyhtiössä monesta lähteestä, esimerkiksi aurinkokeräimistä.

14.2.2022

Putkiremonttien kiivain vaihe on jo hellittämässä – nyt korjataan 1980-luvun rivitaloja

Tilastokeskuksen asiantuntijan, Eetu Toivasen, mukaan näyttää siltä, että putkiremonttibuumi saavutti huippunsa vuonna 2017. Vuonna 2020 putkiremontteihin käytettiin 790 miljoonaa euroa, kun niihin vuonna 2017 käytettiin 880 miljoonaa euroa. Väliin mahtuu kaksi vielä laihempaa vuotta Putkiremontteihin käytetystä rahamäärästä ei kuitenkaan voida suoraan päätellä putkiremonttien määrää.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti