Pirkanmaalainen taloyhtiö teki energiaremontin ja säästi vuodessa huikean summan. Osasyynä oli uusi maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton hybrijärjestelmä.
Pirkanmaalaiseen As. Oy. Peltolammin Veteraanitaloon oli tulossa iso tontin vuokrakorotus. Suurehko 72 huoneiston vuonna 1968 rakennettu taloyhtiö sijaitsee vuokratontilla. Vuosivuokra oli noin 15 000 euroa. Lämmityskulutkin olivat mittavat, vuodessa noin 61 000 euroa. Edessä oli asuinkustannusten suuri nousu tai uusi mahdollisuus energiaremontin myötä.
Taloyhtiöön oli tehty lämmitysenergiaa pienentäviä remontteja jo 2014, jolloin oli uusittu ikkunat ja parvekkeiden ovet. Oli myös tehty hormien nuohous ja ilmamäärien säätö sekä asennettu uudet termostaatit pattereihin putkiremontin yhteydessä. Nämä toimenpiteet auttoivat jonkin verran kulurakenteessa, mutta tarvittiin lisätoimenpiteitä.
Vuonna 2018 Lamit Oy teki As. Oy. Peltolammin Veteraanitalolle lämpöselvityksen.
– Ensimmäiseksi tehtiin energiakartoitus, joka antaa selkeät askelmerkit energiaremontin tekoon, sanoo energiasiantuntija, projektipäällikkö Jukka Kinnunen.
Taloyhtiössä päätettiin luopua kaukolämmöstä ja asentaa maalämpö. Paikallinen energiayhtiö suhtautui suopeasti ekotekoon, mikä ei aina välttämättä ole niin. Uusiutuva energia, joksi maalämpö luetaan, pienentää lämpöyhtiöiden verkkoinvestointeja, joten myötämielinen suhtautuminen energiaremonttiin on ymmärrettävä, selvittää tekninen isännöitsijä Petri Salmijärvi Tampereen KV-Isännöinti Oy:stä.
Maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton toisiaan tukeva hybridijärjestelmä on erittäin suuressa roolissa lämmitysenergian säästöjen saavuttamiseksi. Pelkkä poistoilman lämmöntalteenotto ei yksinään riitä kattamaan kaikkea tarvittavaa lämpöenergiaa. Suurin säästö saavutetaan niiden yhteensopivuudella. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ensin hyödynnetään lämpöisen poistoilman energia. Sen jälkeen lämmitystä täydennetään maalämmöllä.
Jos energiaa tulee enemmän kuin sitä käytetään, kuten kesällä monesti tapahtuu, se voidaan varastoida maan uumeniin. Varastoitu energia otetaan maasta, kun sitä tarvitaan.
– Ilmaista energiaa lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen saadaan maasta ja poistoilmasta noin 70 prosenttia, ilmoittaa Kinnunen.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään