Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAan tulleiden avustushakemusten käsittely on ruuhkautunut. Nyt käsitellään vielä viime vuoden hakemuksia. Avoimia hakemuksia on kaikkiaan yli 600, yli 10 miljoonan euron arvosta.
ARA myöntää hankkeisiin 35 prosentin avustuksen, eikä rahan uskota loppuvan kesken. Viime vuonna lisärahoitusta annettiin kahdesti, ja avustuksia myönnettiin runsaan 15 miljoonan edestä.
Tälle vuodelle potti oli jo lähtöjään isompi ja huhtikuun alussa varautumisen ministerityöryhmä päätti esittää lisätalousarviossa latausinfraan 20 miljoonan euron lisämäärärahaa.
ARAn ylitarkastaja Kari Lappalainen ei usko, että kasvuvauhti on tänä vuonna yhtä kova kuin viime vuonna ja raha riittää. Ongelmana on hakemusten ruuhkautuminen.
– Käsittelyaika on noin neljä–viisi kuukautta. Jos nyt jättää hakemuksen, päätös voi mennä syksyyn, arvioi Lappalainen Yle:n haastattelussa.
Suunnitelma kannattaa tehdä huolella
Lappalainen neuvoo taloyhtiöitä kiirehtimisen sijasta tekemään suunnitelman huolella, sillä muuten voi tulla huonoa jälkeä.
Ensin on selvitettävä osakkaiden halukkuus ja tarve lataamiselle. Teknisen kapasiteetin tutkiminen on tärkeää.
– Mikä on liittymän maksimiteho ja yhtiön maksimikuormitus? Onko autojen lataukselle tilaa vai pitääkö ottaa järeämpi liityntä, kaivaa vahvempi kaapeli tai vastaavaa – nämä ovat isoja asioita, kun kustannuksia lasketaan, sanoo Lappalainen.
Selvitysten pohjalta tehdään hankesuunnitelma, kilpailutetaan urakka ja tehdään päätös yhtiökokouksessa. Sen jälkeen on aika hakea avustusta ARAlta.
Avustusta on haettava ennen urakkaa
Useimmiten avustuspäätös ARAsta on myönteinen, mutta hylkyjäkin on vuosien varrella annettu. Yksi yleinen syy hylkyyn on se, että hakemus jätetään vasta, kun urakka on jo tehty.
Tukea eivät saa rakennukset, jotka eivät ole ympärivuotisessa asuinkäytössä tai joissa esimerkiksi liiketilaa on enemmän kuin asuintilaa. Latausvalmiuksia pitää rakentaa vähintään viisi.
Avustusta on myönnetty vuodesta 2018 alkaen, mutta Kainuusta ensimmäinen hakemus tuli vasta ennen pääsiäistä. Myös pohjalaismaakunnissa asiaan on sytytty laiskasti: hakemuksia on kertynyt yhteensä vasta kolmisenkymmentä. Uudeltamaalta hakemuksia on tullut samaan aikaan 1 500.
Pienimmät avustukset ovat menneet viiden tolpan urakoihin, mutta suurimmassa tuetussa hankkeessa rakennettiin yli 1 400 latausasemaa Helsingin Arabianrannan 44 taloyhtiölle.
Suomi paransi sijoitustaan kansainvälisessä sähköautoilun valmiutta kartoittavassa indeksissä
Leasingautoyritys LeasePlan on koostanut 22 maata käsittävän vertailun sähköautomarkkinoiden kehittyneisyydestä, sähköautoille sopivasta infrastruktuurista sekä sähköauton kokonaisomistuskustannuksia. Suomi sijoittui vertailussa sijalle 7, kun lukema vuosi sitten oli 9. Ykkösenä 22 maan joukossa on sähköautoilun edelläkävijä Norja, toisena Hollanti ja kolmannella sijalla on Iso-Britannia.
Sähköautoilun kasvua siivittäisi LeasePlanin mukaan kotilatausmahdollisuuksien parantaminen. Omakotiasujalla latauksen järjestäminen on omasta aktiivisuudesta ja lompakosta kiinni. Taloyhtiöissä kuvaan astuu mukaan lukuisia muita muuttujia.
Monessa taloyhtiön hallituksessa kysytäänkin nyt, miten lataus järjestetään ja paljonko latauspisteitä tarvitaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään