Taloyhtiöt siirtävät tietojaan uuteen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään hitaasti. Osakeluettelonsa on siirtänyt järjestelmään vasta kolmisen prosenttia ”vanhoista” eli ennen vuotta 2019 perustetuista asunto-osakeyhtiöistä.
Osuus tarkoittaa reilua 2¬700 taloyhtiötä. Yhteensä siirtovelvollisuuden piirissä on noin 90 ¬000 taloyhtiötä. Siirtotahti on hidas. Vauhdin pitäisi kiihtyä. Jos siirrot jäävät viime tippaan, palvelu ruuhkautuu, sanoo vs. prosessipäällikkö Saija Korhonen Maanmittauslaitokselta.
Siirtojen takaraja on vajaan 2,5 vuoden päässä vuoden 2023 lopussa. Keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille siirto on vapaaehtoinen.
Laki huoneistotietojärjestelmästä tuli voimaan vuoden 2019 alusta. Siitä lähtien uudet taloyhtiöt on perustettu vain digitaalisesti eikä paperisia osakekirjoja ole enää painettu.
Vanhat taloyhtiöt ovat voineet siirtää tietojaan järjestelmään toukokuun 2019 alusta, ensin paperilla ja keväästä 2020 lähtien sähköisesti. Ensin taloyhtiö siirtää osakeluettelon ja sen jälkeen osakkeenomistaja rekisteröi omistuksensa. Sähköinen rekisterimerkintä korvaa paperisen osakekirjan.
Vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta sanoo, että syy etenkin isompien taloyhtiöiden odotteluun on selvä ja tekninen.
Isännöinnin piiriin kuuluvat taloyhtiöt voivat siirtää tiedot sähköiseen rekisteriin isännöintijärjestelmiin rakennettujen rajapintojen kautta, mutta Maanmittauslaitos sai rajapinnat auki viivästyneesti vasta viime joulukuussa.
– Vasta sen jälkeen isännöintijärjestelmien toimittajat ovat pystyneet tekemään tarvittavia muutoksia isännöintijärjestelmiin. Isompien taloyhtiöiden on kannattanut odottaa, koska tietojen siirtäminen on helpompaa rajapintojen kautta, Hienonen sanoo.
Hän arvioi, että pienillä taloyhtiöillä voi olla tiedonpuutetta, vaikka uudistuksesta onkin viestitty.
– Pienempien yhtiöiden kannattaa hyödyntää tätä vaihetta, kun isommat eivät ole vielä liikkeellä eikä ruuhkaa ole.
Maanmittauslaitoksen Korhonen kertoo, että taloyhtiöitä on yritetty vauhdittaa tarjoamalla tietoa ja tekemällä yhteistyötä olennaisten toimijoiden kanssa.
Ehkä tietojen hitaaseen kertymiseen vaikuttaa se, että siirto tehdään kertaluonteisesti eikä tarvitse opetella mitään. Jotkin taloyhtiöt voivat kokea asian myös vaikeaksi ja työlääksi, eikä takarajakaan ole vielä.
Huoneistotietojärjestelmän tavoitteena on kerätä tiedot taloyhtiöistä, osakehuoneistojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista yhteen paikkaan sekä päästä eroon paperisista osakekirjoista. Kun tiedot ovat sähköisessä muodossa, niiden saatavuus ja luotettavuus paranee.
– Täydet hyödyt saadaan, kun tiedot ovat rekisterissä kattavasti. Tiedoilla palvellaan useita toimijoita, Korhonen sanoo.
Järjestelmä helpottaa työtä taloyhtiöissä, isännöinnissä, kiinteistönvälityksessä, pankeissa sekä julkishallinnossa.
Asunto-osakeyhtiön jokaisen osakkeenomistajan pitää hakea osakehuoneistonsa omistuksen rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta.
Rekisteröintiä voi hakea, kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelonsa sähköiseen huoneistotietojärjestelmään. Siirto pitää tehdä viimeistään vuoden 2023 lopussa ja siitä pitää ilmoittaa osakkaille.
Omistuksen rekisteröintiä pitää hakea kymmenen vuoden kuluessa osakeluettelon siirrosta. Sähköinen omistajamerkintä korvaa paperisen osakekirjan.
Pakollista omistuksen rekisteröinti on, kun huoneisto vaihtaa omistajaa ensimmäisen kerran osakeluettelon siirron jälkeen. Rekisteröintiä hakee uusi omistaja.
• Vuodessa perustetaan yli tuhat uutta asunto-osakeyhtiötä.
• Taloyhtiöissä on noin 1,5 miljoonaa osakehuoneistoa.
• Asuntokauppoja tehdään noin 68 000 vuodessa.
• Muita omistuksenvaihdoksia on noin 30 000 vuodessa.
• Panttaustapahtumia kertyy 124 000 vuodessa.
• Osakehuoneistoilla on noin 2,5 miljoonaa omistajaa.
• Isännöitsijätodistuksia tilataan noin 214 000 vuodessa.
Turvallisuusasiat ovat nostaneet merkitystään taloyhtiöiden toiminnassa viime vuosina. Tuoreen kyselyn mukaan taloyhtiöiden väestönsuojista enemmistö on joko varsin tai erittäin hyvässä kunnossa.
Taloyhtiöiden tietojärjestelmäongelmat ovat hidastaneet osakeluetteloiden siirtoa huoneistotietorekisteriin. Vasta pieni osa taloyhtiöistä on tehnyt siirron. Ennen vuotta 2019 valmistuneiden asunto-osakeyhtiöiden tiedot täytyy siirtää järjestelmään tämän vuoden loppuun mennessä.
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään