Suomalaisten kierrätysinnossa on kirittämisen varaa

Jätteiden energiakäyttö ja kierrätys ovat korvanneet kaatopaikat, osin uudistuneen lainsäädännön voimalla. Liki puolet yhdyskuntajätteestä poltetaan Suomen kahdeksassa jätevoimalassa. Pääkaupunkiseudun sekajätteet muuttuvat sähköksi Vantaan Energian jätevoimalassa. Suomalaisten kierrätysinnossa ja -taidoissa on yhä kehittämisen varaa. Kolmasosa sekajätteestä kuuluisi oikeasti biojätteeseen. Suomalaisten lajittelutaitoja hiotaan tänä kesänä Roskien lajittelun SM-kisoilla, jotka järjestetään nyt toista kertaa ja entistä laajempana. Reaalimaailman kierrätystaitoja pääsee harjoittelemaan Roskapelillä, jota voi pelata mobiili- tai digiversiona.

– Jätteiden käsittelyyn vaikuttaa kaksi viime vuoden alussa voimaan tullutta merkittävää lakimuutosta. Kaatopaikoille ei saa enää viedä yhdyskuntajätteitä, vaan ne tulee kierrättää mahdollisimman tehokkaasti. Sekajäte hyödynnetään energiantuotannossa, eli siitä valmistetaan polttamalla sähköä ja kaukolämpöä, valottaa Vantaan Energian viestintä- ja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa.

– Toinen iso muutos on tuottajavastuu: vastuu kuluttajapakkausten keräyksestä on siirretty kunnilta pakkausten tuottajille. Kierrätyspisteistä vastaa nyt valtakunnallisesti Suomen pakkauskierrätys Rinki, jonka muodostavat tuottajavastuulliset yritykset, Suorsa jatkaa.

Suomen jätelakiin odotetaan jatkossa lisää muutoksia, sillä EU valmistelee parhaillaan jäte- ja pakkausjätedirektiivien uudistuksia. Tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä sen uusiokäyttöä ja kierrätystä.

Kierrätysmäärät kasvuun

Tilastokeskuksen loppuvuodesta julkaiseman Jätetilaston* mukaan yhdyskuntajätteen kierrätys otti Suomessa merkittävän harppauksen vuonna 2015. Erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromun sekä lasi- ja metallijätteen kierrätysmäärät kasvoivat. Eniten kierrätyksen kasvuun vaikutti kaupan aloilla kertyvän kuitupakkausjätteen kierrätysmäärien lisääntyminen.

Kotitalouksien kierrätysinto on pysynyt samoissa lukemissa, eli alle eurooppalaisen keskiarvon. Nykyisen EU-direktiivin mukaan puolet yhdyskuntajätteestä pitäisi kierrättää vuoteen 2020 mennessä. Suomessa kierrätyksen osuus on tällä hetkellä 34 prosenttia, joten kirittävää löytyy. Pääkaupunkiseudulla kotitalousjätteen kierrätysaste on 48 prosenttia, eli valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.

– Jätteiden polton kannalta haitallisimpia ovat sekajätteen sekaan heitetyt sähkö- ja elektroniikkaromu, vaaralliset jätteet ja metallit. Säilykepurkit eivät sula jätevoimalan arinalla. Paperia, kartonkia ja lasia suomalaiset osaavat jo lajitella hyvin, mutta erityisesti biojätteen kanssa parannettavaa löytyy. Sekajätteeseen päätyvästä kolmannes kuuluisi oikeasti biojätteeseen, Suorsa huomauttaa.

– Muovin ja tekstiilien keräys ja kierrätys tulevat jatkossa kasvamaan. Viime vuonna alkanut muovipakkauskeräys on herättänyt kiinnostusta, sillä monissa kodeissa muovijätettä kertyy paljon. Käyttökelvottomien tekstiilien kierrätystä kuluttajilta hidastaa se, että teollisen mittakaavan hyödyntäjiä ja teknologioita ei käytännössä vielä ole, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Minna Partti.

Kesän hauskimmat ja hyödyllisimmät SM-kisat

Jotta suomalaisten into ja varmuus roskien lajittelussa kasvaisi, Vantaan Energia järjestää tänä kesänä Roskien lajittelun SM-kisat. Ensimmäiset leikkimieliset kisat järjestettiin viime kesänä. Tänä vuonna kilpailu kasvaa: osakilpailuja järjestetään pääkaupunkiseudun lisäksi myös Raision Myllyssä, Lempäälän Ideaparkissa ja Joensuun kävelykadulla.

Vauhdikkaalla lajitteluradalla kilpailijat voivat testata tietojaan siitä, mihin keräysastiaan mikäkin roskakuutio kuuluu. Kilpailu on avoin kaikille vuonna 2003 ja sitä aiemmin syntyneille. Ennakkoilmoittautumisia ei tarvita, vaan kisaan voi osallistua saapumalla paikalle. Lajittelua voi treenata pelaamalla mobiili- ja digipelinä toimivaa Roskapeliä, joka avautuu 25.4. osoitteessa www.roskamestari.fi/roskapeli.

– Roskapelissä oppii ohimennen pelaamalla, miten erilaisia roskia kuuluisi lajitella oikein. Peliä voi käyttää apuna vaikka koulujen opetuksessa. Viime vuonna digipeliä pelattiin yli 10 000 kertaa. Tänä vuonna pelistä on saatavana myös mobiiliversio. Sen avulla voi treenata lajittelua tai osallistua itse kisaan vaikka bussimatkan aikana, Suorsa toteaa.

Roskien lajittelun SM-kisan finaali käydään Tikkurila Festivaalin päälavalla lauantaina 22.7. Finaalissa toisistaan mittaa ottavat osakilpailujen parhaat lajittelijat sekä Roskapelissä parhaan tuloksen saanut kilpailija. Finaalin voittaja saa tittelin Roskamestari 2017 ja palkinnoksi kahden hengen matkan Singaporeen, maailman siisteimpään kaupunkiin. Osakilpailuissa päivän viisi parasta saavat lipun Tikkurila Festivaaleille. Myös Roskapelin viisi parasta pelaajaa palkitaan festivaalilipulla.

Osakilpailujen aikataulu:

  • Dixi, Vantaa: perjantai 28.4. klo 12–16
  • Mylly, Raisio: perjantai 5.5. klo 12–16
  • Narinkkatori, Helsinki: perjantai 26.5. klo 14–18
  • Ideapark, Lempäälä: perjantai 2.6. klo 12–16
  • Kävelykatu, Joensuu: maanantai 5.6. klo 13–17
  • Sello, Espoo: lauantai 1.7. klo 12–16
  • Hiekkaharju, Tikkurila Festivaali: perjantai 21.7.
  • Finaali: Hiekkaharju, Tikkurila Festivaali: lauantai 22.7.

Lisätietoja Roskien lajittelun SM-kisoista: www.roskamestari.fi

* Tilastokeskuksen Jätetilasto 2015: http://www.stat.fi/til/jate/2015/jate_2015_2016-12-20_tie_001_fi.html

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

30.9.2021

Kodilla keskeinen vaikutus suomalaisten onnellisuuteen

Maailman onnellisuusraportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa ja Asuntosäätiön Kotionnellisuus-tutkimuksen mukaan kodin vaikutus suomalaisten onnellisuuteen on keskeinen. Koti nostetaan terveyden ja läheisten rinnalla tärkeimmäksi onnellisuuden lähteeksi. Asuntosäätiön tutkimus vahvisti osaltaan myös suomalaisten yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä: kolme neljästä (75 %) kokee olevansa onnellinen.

16.4.2018

Suomalainen nuori on ujo ja solidaarinen pientalokonservatiivi

Kaksi- ja kolmekymppiset suomalaiset ovat tulevaisuuden ja asumisen odotuksissaan varsin nöyriä. Tulevaisuuden yleisin asumistoive on kompakti ympäristöystävällinen pientalo. Asumisen ja yleensäkin elämänodotuksia hillitsee huomattava epävarmuus taloudellisesta kehityksestä ja omien rahojen riittävyydestä.

26.3.2015

Suomalaiset melko tyytyväisiä rakentamisen laatuun, mutta tyytymättömiä rakennusyhtiöiden toimintaan

Suomalaiset ovat kohtalaisen tyytyväisiä rakentamiseen. Lähes puolet, eli 48 prosenttia pitää suomalaista rakentamista melko laadukkaana. Suomalaisten näkemykset rakentamisesta selviävät rakennusyhtiö Firan ja putkiremontteja tarjoavan Fira Palvelujen Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.

3.6.2016

Suomalainen uskoo olevansa pihi energiankäyttäjä

Arkiset energiaa säästävät teot ovat suomalaisten mielestä tärkeitä ilmastonmuutoksen estämiseksi ja omien kulutusmenojen pienentämiseksi. Vaikuttavuuden näkökulmasta he siirtävät vastuun tehostamistoimista mieluummin yritysten vastuulle. TNS Gallup Oy tutki suomalaisten energiansäästöasenteita Motivan pyynnöstä talvella 2016.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti