Remontit-osio käsittelee taloyhtiössä toteutettavia remontteja ja korjaushankkeita.
Urakkasopimuksessa sovitaan yleensä siitä, että urakoitsija vastaa tietyn ajan urakan valmistumisen jälkeen työsuorituksensa asianmukaisuudesta. Yleensä tämä urakan takuu kestää Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaisesti 2 vuotta. Takuuaikana urakan tilaajan, siis esimerkiksi taloyhtiön, on reklamoitava urakoitsijalle havaituista virheistä ja puutteista.
Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva As Oy Meri-Kamppi on tilannut kokonaisvaltaisen julkisivu-uudistuksen Constilta. Urakan arvo on 7,5 miljoonaa euroa, ja se valmistuu tammikuussa 2018. Kadunpuoleisten julkisivupintojen lisäksi remontissa uusitaan kaikki taloyhtiön ikkunat sekä parvekkeiden kaiteet ja lasitukset.
Korjaushankkeen alkuvaiheen ratkaisut määrittävät pitkälti tulevan korjaushankkeen kustannukset. Niillä vaikutetaan myös kiinteistön elinkaaren aikaisiin kustannuksiin. Taloyhtiöiltä on toistaiseksi puuttunut ohjeistus hankesuunnitteluvaiheen toteuttamiseen.
Uusi Rakennustietosäätiö RTS:n julkaisema ohje opastaa asunto-osakeyhtiötä (taloyhtiötä) laadituttamaan korjaushankkeen hankesuunnitelman. Korjausrakentamishankkeiden kustannukset muodostuvat pääosin rakentamisvaiheessa, mutta ne määräytyvät lähes kokonaan tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa. Hankesuunnittelu on tärkeä vaihe, koska siinä tehdään kustannuksia sitovia päätöksiä.
Asukaslähtöistä palvelunäkökulmaa korostavan Fira Palvelujen lähtökohtana on, että kaikkien putkiremonttihankkeiden asuntokohtainen haitta-aika on vastaisuudessa korkeintaan kahdeksan viikkoa. Aikaisempi yhden kodin putkiremonttiin kuluva aika on mahdollista puolittaa virtausajatteluun pohjautuvalla aikataulumallilla, jossa edetään kylpyhuone kerrallaan. Kun perinteisesti putkiremontissa jokainen työvaihe aikataulutetaan viikko kerrallaan, Fira Palvelujen mallissa työ aikataulutetaan asukaslähtöisesti kylpyhuonekohtaisesti.
Runsaalla puolella taloyhtiöistä on kuluvana vuonna suunnittelussa tai toteutuksessa korjausrakentamishanke. Korjausrakentaminen on edelleen hienoisessa kasvussa. Voimakkainta kasvu on pääkaupunkiseudulla.
Työn teettäjät ja tekijät tietävät kokemuksesta, että suurin yksittäinen ongelma on remontin viivästyminen sovitusta aikataulusta. Väliaikaisen kaaoksen ja rakennuspölyn kestää, jos lopputulos on toivotunlainen ja remontin aikataulu on pitänyt. Kotitalouksissa tehtävistä remonteista lähes puolet kuitenkin viivästyvät aikatauluistaan.
Taloyhtiöiden sekä pientalojen omistajat harkitsevat nykyään lämmitysjärjestelmien uusimistarpeen ilmettyä järjestelmän uusimisen yhteydessä myös lämmitystavan muuttamista. Varsinkin nykyaikaiset lämpöpumppuratkaisut ja tekniikan kehittyminen ovat tuoneet uusia kustannustehokkaita ja useamman lämmitysmuodon yhdistämisen mahdollisuuksia niin taloyhtiöille kuin pientaloillekin. Lisääntyneet mahdollisuudet vaikuttaa lämmitysjärjestelmien muuttamiseen, eivät kuitenkaan toimi pientalon tai taloyhtiön omistajalle takeena siitä, että aina saataisiin aikaan merkittävää säästöä.
Asuntorakentaminen piristyi viime vuonna pitkän hiljaiselon jälkeen ja uudistuotannon odotetaan jatkavan kasvu-uralla tulevina vuosina. Rakentamisen painopisteen siirtyessä uudisrakentamiseen laadukkaista putkiremonttien tekijöistä voi tulla pulaa. Viime vuosina on samanaikaisesti patoutunut sekä uusien asuntojen että korjausrakentamisen tarvetta.
Consti Julkisivut Oy käynnistää helmi-maaliskuun vaihteessa mittavan saneerausurakan Pasilan Palkkatilankadulla. Kohteen omistaa Helsingin kaupunki, ja remontin arvioitu kokonaiskesto on kaksi vuotta. Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) on solminut Consti Julkisivujen kanssa 9,3 miljoonan euron kaupan Palkkatilankadun kohteesta.
Rakentamisen laatu maassamme puhuttaa säännöllisin väliajoin. Suomessa niin uudis- kuin korjausrakentamishankkeissakin noudatetaan lähes poikkeuksetta Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998). Ehtojen mukaan urakoitsija vastaa osapuolten sopiman ajan siitä, että urakan lopputulos on urakkasopimuksen mukainen.
Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2015 joulukuussa 0,2 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat joulukuussa 0,8 prosenttia, tarvikepanosten hinnat puolestaan laskivat 0,5 prosenttia. Muiden panosten hinnat nousivat 1,8 prosenttia vuodentakaisesta.