Vuonna 2020 lämmitysremontti aiottiin lähiaikoina teettää vain joka kymmenennessä omakotitalossa, viime ja tänä vuonna remontti oli lähiaikoina aikeissa jo joka neljännessä pientalossa.
Monessa omakotitalossa lämmitysremontti on ajankohtainen, sillä 40 prosentilla on käytössään alkuperäinen lämmitysjärjestelmä. Alle neljännes on uusinut koko lämmitysjärjestelmänsä 20 viime vuoden aikana ja vajaa 40 prosenttia puolestaan on korjannut alkuperäistä järjestelmää osittain.
Tulokset selviävät Uponorin ja Rakentaja.fi-sivuston helmikuussa toteuttamasta tutkimuksesta, johon osallistui 586 vastaajaa ympäri Suomea. Vastaajista yli 80 prosenttia asuu yli 20 vuotta vanhassa omakotitalossa.
Energiansäästön merkitys on kasvanut selkeästi kolmen viime vuoden aikana. Vuonna 2019 energiansäästö oli remontin tärkein syy 40 prosentille vastaajista, nyt jo lähes 60 prosentille.
– Etenkin vanhassa omakotitalossa suurimman energiankulutuksen aiheuttaa lämmitys. Energiaa – ja rahaa – paljon vievän lämmitysjärjestelmän uusimisella on siis merkitystä. Energialuokan parantaminen nostaa samalla myös talon arvoa, konseptipäällikkö Terhi Klemetti Uponorilta huomauttaa.
Ensisijaisesti remontissa halutaan vaihtaa tai korjata lämmönlähde. Tämä oli suunnitelmissa 43 prosentilla vastaajista.
– Valtion myöntämät avustukset ovat varmasti vauhdittaneet suunnitelmia vaihtaa etenkin öljylämmitys energiatehokkaampaan lämmitysmuotoon.
Kallista hintaa pidetään edelleen suurimpana esteenä remontin teettämiselle. Entistä harvempi oli kuitenkin sitä mieltä, että vanha järjestelmä on niin hyvä, ettei remonttia kannattaisi tehdä.
Vain yksi sadasta uskoi, että remontti haittaisi liikaa asumista. Myöskään uusien järjestelmien toimivuus ei epäilyttänyt kuin neljää prosenttia vastaajista.
Kiinnostus ammattilaisen tekemään maksulliseen lämmitysjärjestelmän vuosihuoltoon, esimerkiksi lattialämmityksen säätöön, on noussut jo muutaman vuoden ajan. Kun aiemmin vain 13 prosenttia ilmoitti olevansa vuosihuollosta kiinnostunut, nyt kiinnostuneiden määrä oli noussut jo miltei neljännekseen.
– Vuosihuollon hinta-arviota nostettiin nyt 100 eurosta 200 euroon, mutta tämä ei vähentänyt kiinnostusta, Klemetti sanoo.
Taloyhtiössä korjaustoimenpiteet kohdistuvat joko yhteisiin tiloihin tai asuntoihin sekä näissä oleviin rakennusosiin, järjestelmiin ja laitteisiin. Yhteisten tilojen osalta taloyhtiö vastaa korjaushankkeiden toteutuksesta ja kustannuksista. Asuntojen osalta toteutus ja kustannusvastuu jakautuu sen mukaan, mitä asunnossa remontoidaan.
Luotettava sisäilmatutkimus on hyvä lähtökohta, kun aletaan selvittää työpaikan tai kodin ilmanlaatua. Tänä päivänä sisäilmasta on jo runsaasti tietoa saatavilla, mutta kaikki tieto ei ole yhtä luotettavaa. Sisäilmatutkimus on valitettavasti toimiala, jossa on mukana hyvin kirjavia joukko erilaisia toimijoita.
Suomalaisten asumisen hintaa nostaa erityisesti kasvukeskuksissa suuri asuntokysyntä ja niukka tarjonta. Tarjontaa voitaisiin lisätä muun muassa järkevöittämällä sääntelyä, kohdentamalla tuettua asumista sitä eniten tarvitseville sekä lisäämällä markkinaehtoisuutta, ehdotetaan Pellervon taloustutkimus PTT:n vetämässä tutkimushankkeessa. Asuntosijoitusyhtiöiden tuottojen ei sen sijaan havaittu olevan poikkeuksellisen korkeita.
Missä materiaaleissa asbestia on? Ikävä kyllä, asbestia voi olla kiinteistössä melkein missä vain. 1960 – 1970 -luvuilla asbesti oli ”ihmeaine”, jota lisättiin lähes kaikkiin mahdollisiin rakennusmateriaaleihin.