Hiipivä korroosio rapauttaa betonijulkisivuja

Betoniteräskorroosiolla tarkoitetaan ilman hiilidioksidin aiheuttamaa betonin neutralisoitumisreaktiota, joka etenee hiljalleen betonin pinnasta syvemmälle betoniin. Kosteusrasitus pahentaa riskiä. Betoni on huokoista ja voi imeä sisäänsä runsaasti vettä. Ruostuminen on mahdollista, kun korroosio etenee betonissa teräkseen asti.

Korroosion etenemisvauhti on pitkälti kiinni rakennuksen julkisivussa käytetyn betonin laadusta. Karbonatisoituneessa ja kastuneessa betonirakenteessa sisällä oleva betoniteräs alkaa ruostua. Reaktio voi edetä pari millimetriä tai jopa kymmenen milliä vuosikymmenessä. Pitkällä aikavälillä päällä oleva betonipeite alkaa teräksen ruostumisen seurauksena halkeilla, jolloin korjaustarve on jo selvästi havaittavissa.

– Karbonatisoitumisnopeus riippuu betonin ominaisuuksista. Alttiimpia ovat ennen 90-lukua rakennetut julkisivut, joskin poikkeamia löytyy myös uudemmista kohteista, Raksystemsin kuntotutkija Santtu Suvanen selvittää rakentaja.fi-sivustolla.

Tällainen vaurio on mahdollista korjata, mutta se edellyttää teräksen paljastamisen, puhdistamisen, ruostesuojauksen ja vauriokohdan laastipaikkauksen. Suvasen mukaan on tapauksia, joissa julkisivua ei enää kannata korjata vaan se joudutaan uusimaan kokonaan.

Teräksen jääminen liian lähelle pintaa on riski

Betoniterästen korroosion taustalla on usein se, että teräs on jäänyt rakennusvaiheessa liian lähelle betonin pintaa. Jos korjauksia ei tehdä, vauriot laajenevat vuosien mittaan ja liian pitkälle vaurioituneita rakenteita ei enää kannata korjata.

Rakentaja.fi kertoo, että betoniteräskorroosion kannalta erityisen riskialttiita rakenteita ovat alaspäin valetut betonipinnat kuten parvekelaattojen alapinnat sekä uritetut tai voimakkaasti harjatut pinnat. Riski on myös ohuissa ja runsaasti raudoitetuissa rakenteissa, kuten parvekekaiteissa, joiden rakennevahvuus oli aikoinaan alle 60 millimetriä.

Korroosiota aiheuttavat myös kloridit. Ennen 80-lukua klorideja käytettiin muun muassa elementtituotannossa kiihdyttimissä sekä pakkas- ja työmaavaluissa.

Pakkanen puree

Huokoisuus on yksi merkittävimmistä betonin materiaaliominaisuuksista, joka voi aiheuttaa ongelmia julkisivuissa. Haitalliset aineet pääsevät herkemmin tunkeutumaan huokoiseen materiaaliin. Pakkasrapautumisessa betonin huokoisverkostossa oleva vesi jäätyy ja aiheuttaa halkeamia betonissa.

Betonin vesisementtisuhde vaikuttaa oleellisesti rapautumista edistävään veden läpäisevyyteen. Sen olisi syytä olla mahdollisimman alhainen, kun tavoitellaan hyvää säilyvyyttä.

1980-luvun alusta lähtien ulkobetonirakenteilta on vaadittu pakkasenkestävyyttä parantavaa suojahuokostusta. Sen ajatuksena on, että huokosverkostossa oleva vesi pääsee jäätyessään laajenemaan hallitusti ilman, että betoni alkaa halkeilla.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.10.2025

Viemäriongelmille etsitään vastuunkantajia – vuotoja jopa alle 10-vuotiaissa valurautaviemäreissä

Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.

veden hinta

22.1.2025

Investointitarpeet nostavat talousveden hintaa

Vesimaksuihin kohdistuu kasvava korotuspaine. Verkostoja on saneerattava, puhdistusvaatimukset kiristyvät, ja vesihuollon turvallisuuteen on panostettava aiempaa enemmän. Keski-Uudenmaan Veden toimitusjohtaja Kari Korhonen vakuuttaa, että vettä kyllä riittää.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

17.11.2025

Kuinka äänileikkuri toimii ja milloin sitä käytetään?

Äänileikkurin käyttäminen tarkoittaa, että osakas ei voi käyttää yhtiökokouksessa kaikkia hänellä olevia ääniä, vaan ääniä leikataan. Yhden osakkaan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

Tilaajille

16.5.2025

Sähkön siirtohinnoissa suuria eroja jakeluverkkoyhtiöiden välillä

Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti