Hiipivä korroosio rapauttaa betonijulkisivuja

Betoniteräskorroosiolla tarkoitetaan ilman hiilidioksidin aiheuttamaa betonin neutralisoitumisreaktiota, joka etenee hiljalleen betonin pinnasta syvemmälle betoniin. Kosteusrasitus pahentaa riskiä. Betoni on huokoista ja voi imeä sisäänsä runsaasti vettä. Ruostuminen on mahdollista, kun korroosio etenee betonissa teräkseen asti.

Korroosion etenemisvauhti on pitkälti kiinni rakennuksen julkisivussa käytetyn betonin laadusta. Karbonatisoituneessa ja kastuneessa betonirakenteessa sisällä oleva betoniteräs alkaa ruostua. Reaktio voi edetä pari millimetriä tai jopa kymmenen milliä vuosikymmenessä. Pitkällä aikavälillä päällä oleva betonipeite alkaa teräksen ruostumisen seurauksena halkeilla, jolloin korjaustarve on jo selvästi havaittavissa.

– Karbonatisoitumisnopeus riippuu betonin ominaisuuksista. Alttiimpia ovat ennen 90-lukua rakennetut julkisivut, joskin poikkeamia löytyy myös uudemmista kohteista, Raksystemsin kuntotutkija Santtu Suvanen selvittää rakentaja.fi-sivustolla.

Tällainen vaurio on mahdollista korjata, mutta se edellyttää teräksen paljastamisen, puhdistamisen, ruostesuojauksen ja vauriokohdan laastipaikkauksen. Suvasen mukaan on tapauksia, joissa julkisivua ei enää kannata korjata vaan se joudutaan uusimaan kokonaan.

Teräksen jääminen liian lähelle pintaa on riski

Betoniterästen korroosion taustalla on usein se, että teräs on jäänyt rakennusvaiheessa liian lähelle betonin pintaa. Jos korjauksia ei tehdä, vauriot laajenevat vuosien mittaan ja liian pitkälle vaurioituneita rakenteita ei enää kannata korjata.

Rakentaja.fi kertoo, että betoniteräskorroosion kannalta erityisen riskialttiita rakenteita ovat alaspäin valetut betonipinnat kuten parvekelaattojen alapinnat sekä uritetut tai voimakkaasti harjatut pinnat. Riski on myös ohuissa ja runsaasti raudoitetuissa rakenteissa, kuten parvekekaiteissa, joiden rakennevahvuus oli aikoinaan alle 60 millimetriä.

Korroosiota aiheuttavat myös kloridit. Ennen 80-lukua klorideja käytettiin muun muassa elementtituotannossa kiihdyttimissä sekä pakkas- ja työmaavaluissa.

Pakkanen puree

Huokoisuus on yksi merkittävimmistä betonin materiaaliominaisuuksista, joka voi aiheuttaa ongelmia julkisivuissa. Haitalliset aineet pääsevät herkemmin tunkeutumaan huokoiseen materiaaliin. Pakkasrapautumisessa betonin huokoisverkostossa oleva vesi jäätyy ja aiheuttaa halkeamia betonissa.

Betonin vesisementtisuhde vaikuttaa oleellisesti rapautumista edistävään veden läpäisevyyteen. Sen olisi syytä olla mahdollisimman alhainen, kun tavoitellaan hyvää säilyvyyttä.

1980-luvun alusta lähtien ulkobetonirakenteilta on vaadittu pakkasenkestävyyttä parantavaa suojahuokostusta. Sen ajatuksena on, että huokosverkostossa oleva vesi pääsee jäätyessään laajenemaan hallitusti ilman, että betoni alkaa halkeilla.