Hiipivä korroosio rapauttaa betonijulkisivuja

Betoniteräskorroosiolla tarkoitetaan ilman hiilidioksidin aiheuttamaa betonin neutralisoitumisreaktiota, joka etenee hiljalleen betonin pinnasta syvemmälle betoniin. Kosteusrasitus pahentaa riskiä. Betoni on huokoista ja voi imeä sisäänsä runsaasti vettä. Ruostuminen on mahdollista, kun korroosio etenee betonissa teräkseen asti.

Korroosion etenemisvauhti on pitkälti kiinni rakennuksen julkisivussa käytetyn betonin laadusta. Karbonatisoituneessa ja kastuneessa betonirakenteessa sisällä oleva betoniteräs alkaa ruostua. Reaktio voi edetä pari millimetriä tai jopa kymmenen milliä vuosikymmenessä. Pitkällä aikavälillä päällä oleva betonipeite alkaa teräksen ruostumisen seurauksena halkeilla, jolloin korjaustarve on jo selvästi havaittavissa.

– Karbonatisoitumisnopeus riippuu betonin ominaisuuksista. Alttiimpia ovat ennen 90-lukua rakennetut julkisivut, joskin poikkeamia löytyy myös uudemmista kohteista, Raksystemsin kuntotutkija Santtu Suvanen selvittää rakentaja.fi-sivustolla.

Tällainen vaurio on mahdollista korjata, mutta se edellyttää teräksen paljastamisen, puhdistamisen, ruostesuojauksen ja vauriokohdan laastipaikkauksen. Suvasen mukaan on tapauksia, joissa julkisivua ei enää kannata korjata vaan se joudutaan uusimaan kokonaan.

Teräksen jääminen liian lähelle pintaa on riski

Betoniterästen korroosion taustalla on usein se, että teräs on jäänyt rakennusvaiheessa liian lähelle betonin pintaa. Jos korjauksia ei tehdä, vauriot laajenevat vuosien mittaan ja liian pitkälle vaurioituneita rakenteita ei enää kannata korjata.

Rakentaja.fi kertoo, että betoniteräskorroosion kannalta erityisen riskialttiita rakenteita ovat alaspäin valetut betonipinnat kuten parvekelaattojen alapinnat sekä uritetut tai voimakkaasti harjatut pinnat. Riski on myös ohuissa ja runsaasti raudoitetuissa rakenteissa, kuten parvekekaiteissa, joiden rakennevahvuus oli aikoinaan alle 60 millimetriä.

Korroosiota aiheuttavat myös kloridit. Ennen 80-lukua klorideja käytettiin muun muassa elementtituotannossa kiihdyttimissä sekä pakkas- ja työmaavaluissa.

Pakkanen puree

Huokoisuus on yksi merkittävimmistä betonin materiaaliominaisuuksista, joka voi aiheuttaa ongelmia julkisivuissa. Haitalliset aineet pääsevät herkemmin tunkeutumaan huokoiseen materiaaliin. Pakkasrapautumisessa betonin huokoisverkostossa oleva vesi jäätyy ja aiheuttaa halkeamia betonissa.

Betonin vesisementtisuhde vaikuttaa oleellisesti rapautumista edistävään veden läpäisevyyteen. Sen olisi syytä olla mahdollisimman alhainen, kun tavoitellaan hyvää säilyvyyttä.

1980-luvun alusta lähtien ulkobetonirakenteilta on vaadittu pakkasenkestävyyttä parantavaa suojahuokostusta. Sen ajatuksena on, että huokosverkostossa oleva vesi pääsee jäätyessään laajenemaan hallitusti ilman, että betoni alkaa halkeilla.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

lämminvesivaraaja

19.10.2022

Tukes varoittaa lämminvesivaraajien riskeistä

Lämminvesivaraajat voivat aiheuttaa onnettomuuksia ja vaaratilanteita, ellei niitä huolleta ja käytetä oikein. Tukes kertoo ohjeet lämminvesivaraajan turvalliseen käyttöön.

viemärinkuvaus

3.11.2022

Milloin viemärikuvaus on tarpeen?

Taloyhtiön viemäreitä kannattaa tutkia säännöllisesti. Viemärikuvaus paljastaa piilevät viat, ja niihin ehditään reagoida ajoissa. Uuden talon viemärit kannattaa kuvata jo ensimmäisen kymmenvuotistarkastuksen lähestyessä.

14.4.2022

EU ajaa kieltoa nykyisille ilmalämpöpumpuille. Syynä tiukempi sääntely käytettäville kylmäaineille

Ilmalämpöpumppujen suosio on noussut vuosittain tasaisesti. Sähkön ja öljyn hinnannousujen vuoksi lämpöpumppujen suosion on oletettu kasvavan entisestään. Nyt EU maalaa kuitenkin tummia pilviä niiden käytölle kesken kriisiä, jossa haetaan vaihtoehtoja lämmitykseen ja ilmastointiin.

4.4.2022

Kadunvarsilatauspisteiden puute hidastaa sähköautojen yleistymistä

Suomessa latausta tarvitsevien autojen määrä kasvaa latauspisteitä rivakammin. Kun vuoden 2020 lopussa täyssähköautojen määrä yhtä pika- ja suurteholatauspistettä kohti oli 27 autoa, niin vastaava vertailuluku viime vuoden lopussa oli 33 autoa. Tiedot ilmenevät Sähköinen liikenne -yhdistyksen keräämistä tiedoista.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti