Kuinka usein julkisivuja pitää huoltaa?

Julkisivujen ja niihin liittyvien liitosten huolto kuuluu osana normaaliin kiinteistönpitoon, joka tulee ohjeistaa rakennuksen huoltokirjassa. Huollon tarve riippuu oleellisesti käytetyistä rakenneratkaisuista sekä erityisesti julkisivujen saamasta säärasituksesta.

Rannikolla ja eteläjulkisivuilla auringonpaisteen ja viistosateen aiheuttama rasitus on suurinta koko Suomessa, joten eteläjulkisivuja pitää myös huoltaa useammin kuin suojaisempia pohjoisjulkisivuja.

Rakentaja.fi listasi Tampereen teknillisen yliopiston kartoitukseen perustuen ja Ramboll Oy:n korjausrakentamisen johtavan asiantuntijan Jukka Lahdensivun avustuksella eri julkisivumateriaalien tarvitsemat huoltovälit.

Tiilijulkisivu

Tiilimuurin kohdalla ensimmäinen huolto tulee eteen aikaisintaan noin 15 vuoden kohdalla, jolloin uusitaan elastiset saumat. Laastisaumojen pintaosia joudutaan korjaamaan tyypillisesti 20–25 vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta. Rannikkoalueella kyseiset huollot tehdään pääsääntöisesti hieman aikaisemmin rankempien ilmasto-olosuhteiden kuten viistosateen takia. Tiilijulkisivun elastisille saumoille sade ei ole kuitenkaan läheskään niin rasittava tekijä kuin auringon UV-säteily.

Puujulkisivu

Puujulkisivu kehotetaan huoltomaalaamaan ensimmäisen kerran viiden vuoden kuluttua, mutta tyypillisesti maalien valmistajat suosittelevat ensimmäistä uusintamaalauskäsittelyä 7–12 vuoden välein. Sisämaassa ensimmäinen käsittely riittäisi todennäköisesti noin kymmenen vuoden kohdalla.

Maali poistetaan julkisivusta rannikkoalueilla ensimmäisen kerran 20 vuoden kohdalla ja sisämaassa 30 vuoden kohdalla. Ulkoverhouslautojen poistaminen on edessä rannikolla 45 vuoden kohdalla ja sisämaassa 55 vuoden kohdalla. Tällöin uusitaan etelä- ja länsijulkisivut.

Ohutrappaus

Ohutrappauksella toteutetut julkisivut maalataan uudelleen silikonihartsimaalilla ensimmäisen kerran 15 vuoden päästä valmistumisesta. Seuraava maalaus tehdään 40–45 vuoden kohdalla.

Paksu eristerappaus

Paksurappaus on ollut ohutrappauksen ohella pitkään suosittu julkisivupinnoite kerrostaloissa sileän ja saumattoman pinnan ansiosta. Paksut eristerappaukset edellyttävät elastisia saumoja keskimäärin 12 metrin välein. Saumat puolestaan vaativat huoltotoimenpiteitä verrattain usein, ensimmäisen kerran noin 15 vuoden kohdalla ja sen jälkeen 15 vuoden välein.

Betonijulkisivu

Betonijulkisivut eivät ole nykyisin yhtä suosittuja kuin ohutrappauksella toteutetut julkisivut, mutta huoltotoimenpiteitä betoni vaatii vähemmän. Käytännössä huollot ovat saumojen uusimista. Nykyisillä ohjeilla betonijulkisivulla, ei ole mitään ongelmaa saavuttaa sadan vuoden käyttöikää. Nykyisiä betonijulkisivuja ei mitenkään voi verrata 70-luvun betonielementteihin.

Nykyisin betonielementeissä on ruostumaton raudoitus, mikä eliminoi korroosio-ongelmat. Lisäksi elementeissä käytetään systemaattisesti lisähuokoisuutta, mikä on vähentänyt pakkasrapautumisen riskiä. Betonielementtien elastiset saumat uusitaan 15 vuoden välein.

Ikkunat

Puu-alumiini-ikkunoiden elinkaareksi on määritelty rannikolla 40 vuotta ja sisämaassa 60 vuotta. Niiden tarkistusväli on viisi vuotta. Maalauksen ja tiivistämisen aikahaitari on määritelty KH-kortissa varsin väljästi, 3–12 vuoteen. Kyseessä on ikkuna, jossa on alumiiniprofiili ja lämpölasi.

Ovet

Asuinrakennuksissa yleisten puisien ulko-ovien tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan KH-kortissa 30–50 vuotta. Ovien huoltomaalaus tai käyntisovituksen parantamistyö tehdään 5–15 vuoden välein. Ulko-oviin ei kohdistu samanlaista rasitusta kuin ikkunoihin, koska ovet ovat yleensä alempana ja niihin sataa harvemmin suoraan.

Bitumikatto

Asuinkerrostalossa tyypillisin vesikattotyyppi on bitumikermikate. Sen elinkaari on KH-kortin luokitusten mukaisesti vaikeissa rannikko-olosuhteissa 20 vuotta, tavanomaisissa sisämaaolosuhteissa 30 vuotta ja kevyissä olosuhteissa 35 vuotta. Silmämääräinen tarkistus tehdään viiden vuoden välein.

Peltikatto

Peltikaton käyttöikä on KH-kortin mukaisessa luokituksessa 30, 40 tai 50 vuotta vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Peltikatolle tehdään silmämääräinen tarkastus viiden vuoden välein ja huoltomaalaus 10–15 vuoden välein.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

5.4.2022

Siivottomat roskikset houkuttelevat jyrsijöitä

Pääkaupunkiseudulla on arvioitu olevan rottia yhtä paljon kuin ihmisiä eli noin 1,5 miljoonaa. Rotta löytää ruokapaikalle hajun perusteella. Se voi kulkea ruuanhakumatkalla 3–4 kilometriäkin saadakseen 30–40 grammaa ruokaa.

isännöinti keskittyy

22.9.2022

Isännöinti keskittyy – etu vai haitta?

Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.

20.7.2022

Omatoimi-isännöitsijä on paljon vartija

Omatoimi-isännöitsijällä eli oto-isännöitsijällä on paljon vastuuta. Hänen täytyy tuntea asunto-osakeyhtiölaki ja ymmärtää hallintoa, taloutta ja kiinteistön ylläpitoa. Oto-isännöitsijän tehtävään ei pidä lähteä kylmiltään.

hissiremontti

23.5.2022

Veräjähissi kuntoon vanhaa taloa arvostaen

Helsingissä Uudenmaankatu 13:ssa tehtiin vaativa hissiremontti historiallisessa taloyhtiössä. Hissit peruskorjattiin alkuperäinen ulkonäkö säilyttäen. Projekti onnistui hallituksen, isännöitsijän ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti