Pieni säästö kuntotutkimuksessa voi myöhemmin tulla kalliiksi

Kuntotutkimuksella pyritään tukemaan laadukasta korjaussuunnittelua. Rakenteen kunto on saatava selville, jotta voidaan määrittää sen oikea korjaustapa oikeassa laajuudessa ja oikeaan aikaan. Suunnittelua ei voi tehdä järkevästi, jos rakenteiden todellinen kunto on hämärän peitossa.

− Jos lähtötiedot ovat huonot, on tyypillistä, että korjaus tehdään mieluummin varman päälle. Silloin korjauskustannukset yleensä nousevat. Näissä tapauksessa suunnitellaan vähän yli, eli tehdään asiat turhan monimutkaisesti, Raksystemsin Tampereen aluepäällikkö Tapio Peltonen tiivistää Rakentaja.fi:lle.

Seurauksena voi olla ”ylikorjaaminen”, joka nostaa tarpeettomasti korjauksen kustannuksia. Vastaavasti rakenteita voidaan korjata niiden kuntoon nähden myös liian kevyesti. Kuntotutkimuksella voidaan varmistaa myös vähäinen korjaus- tai huoltotarve.

– Tällöin ei kannata lähteä korjaamaan liikaa. Kevytkorjaus voi riittää pinnoille, ja samalla suojataan rakennetta. Isompi korjaus voi siirtyä vuosilla eteenpäin, Peltonen jatkaa.

Näytteiden lukumäärä voi määritellä korjauskustannukset

Raksystemsin betonirakenteiden kuntotutkija Simo Sammalistolla on pitkä kokemus kuntotutkimuksista ja rakenteiden näytteenotosta. Hänen mukaansa taloyhtiöt pyrkivät usein säästämään kuntotutkimusten kustannuksissa.

− Kun puhutaan kuntotutkimuksen hinnasta, taloyhtiön kannalta ei pitkällä aikavälillä pitäisi olla kovinkaan suurta merkitystä sillä, onko hinta 7000 vai 12 000 euroa. Viiden tuhannen euron säästö tässä vaiheessa on pieni siihen verrattuna, että kerrostalon julkisivu- ja parvekeremontti voi maksaa 500 000 euroa.

Näytteiden määrällä voi olla ratkaiseva merkitys korjaustarpeen arvioinnissa. Sammalisto kertoo esimerkin kuntotutkimuskohteesta, josta otettiin useampia näytteitä.

– Näytteistä valtaosa oli hyviä, mutta kaksi oli huonolaatuisia. Jos olisin porannut vain huonot näytteet, olisin antanut taloyhtiölle suosituksen raskaasta korjauksesta. Nyt kun näytteitä otettiin riittävästi, selvisi, että raskaalle korjaukselle ei ole vielä tässä vaiheessa tarvetta.

Jos kuntotutkimus pitää sisällään näytteenoton julkisivusta ja parvekkeista, näytteitä otetaan tavallisesti parisen kymmentä. Tutkimuksen verollinen kokonaishinta on 7000–10 000 euroa. Hinta määräytyy tutkittavien rakenteiden perusteella.

Lue Rakentaja.fi:n selvitys siitä, kuinka kuntotutkimus tehdään.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

älykäs valaistus

30.9.2022

Älyä valaistukseen

Älyvalaistus on yksi hyvä ratkaisu energiansäästöön ja ylläpitokulujen pienentämiseen. Se paitsi säästää energiaa, myös parantaa turvallisuutta ja luo viihtyisyyttä. Älyvalaistuksen suunnittelu ja toteutus on vaivatonta.

10.1.2022

Suunnitteletko remonttia? Muista pyytää lupa taloyhtiöltä!

Kun kotona aloittaa remontin tai tekee pieniä muutostöitä, siitä kannattaa ilmoittaa taloyhtiölle. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkaman mukaan nyrkkisääntö on se, että aina kun työ voi vaikuttaa taloyhtiön rakenteisiin tai muiden huoneistojen käyttämiseen, siitä tulee ilmoittaa. Esimerkiksi lattiamateriaalien vaihtaminen muovista parkettiin voi vaikuttaa alakerran huoneistoon kuuluviin ääniin.

20.4.2022

Kaupallinen yhteistyö

Kerrostaloyhtiö Espoossa tiputti kaukolämmön kulutustaan lähes 20 prosenttia älylämmityksen avulla

Taloyhtiö As Oy Espoon Tuulenvireessä nautitaan lähes 20 prosenttia paremmasta energiatehokkuudesta Wattisen ensimmäisen käyttövuoden jälkeen – ja jännitetään, kuinka paljon säästöjä onnistutaan tänä vuonna tekemään talven 2022 kulutuspiikkien aikana. Älylämmitysjärjestelmän käynnistys Wattisen kanssa ylitti vuonna 2005 valmistuneen espoolaistaloyhtiön odotukset. Taloyhtiön hallituksen tekemässä kartoituksessa arvioitiin investoinnin olevan kannattava, mikäli se onnistuisi tuomaan lämmityskustannuksiin vähintään 10 prosentin […]

Wattinen

isännöinti keskittyy

22.9.2022

Isännöinti keskittyy – etu vai haitta?

Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti