Kuntotutkimuksella pyritään tukemaan laadukasta korjaussuunnittelua. Rakenteen kunto on saatava selville, jotta voidaan määrittää sen oikea korjaustapa oikeassa laajuudessa ja oikeaan aikaan. Suunnittelua ei voi tehdä järkevästi, jos rakenteiden todellinen kunto on hämärän peitossa.
− Jos lähtötiedot ovat huonot, on tyypillistä, että korjaus tehdään mieluummin varman päälle. Silloin korjauskustannukset yleensä nousevat. Näissä tapauksessa suunnitellaan vähän yli, eli tehdään asiat turhan monimutkaisesti, Raksystemsin Tampereen aluepäällikkö Tapio Peltonen tiivistää Rakentaja.fi:lle.
Seurauksena voi olla ”ylikorjaaminen”, joka nostaa tarpeettomasti korjauksen kustannuksia. Vastaavasti rakenteita voidaan korjata niiden kuntoon nähden myös liian kevyesti. Kuntotutkimuksella voidaan varmistaa myös vähäinen korjaus- tai huoltotarve.
– Tällöin ei kannata lähteä korjaamaan liikaa. Kevytkorjaus voi riittää pinnoille, ja samalla suojataan rakennetta. Isompi korjaus voi siirtyä vuosilla eteenpäin, Peltonen jatkaa.
Raksystemsin betonirakenteiden kuntotutkija Simo Sammalistolla on pitkä kokemus kuntotutkimuksista ja rakenteiden näytteenotosta. Hänen mukaansa taloyhtiöt pyrkivät usein säästämään kuntotutkimusten kustannuksissa.
− Kun puhutaan kuntotutkimuksen hinnasta, taloyhtiön kannalta ei pitkällä aikavälillä pitäisi olla kovinkaan suurta merkitystä sillä, onko hinta 7000 vai 12 000 euroa. Viiden tuhannen euron säästö tässä vaiheessa on pieni siihen verrattuna, että kerrostalon julkisivu- ja parvekeremontti voi maksaa 500 000 euroa.
Näytteiden määrällä voi olla ratkaiseva merkitys korjaustarpeen arvioinnissa. Sammalisto kertoo esimerkin kuntotutkimuskohteesta, josta otettiin useampia näytteitä.
– Näytteistä valtaosa oli hyviä, mutta kaksi oli huonolaatuisia. Jos olisin porannut vain huonot näytteet, olisin antanut taloyhtiölle suosituksen raskaasta korjauksesta. Nyt kun näytteitä otettiin riittävästi, selvisi, että raskaalle korjaukselle ei ole vielä tässä vaiheessa tarvetta.
Jos kuntotutkimus pitää sisällään näytteenoton julkisivusta ja parvekkeista, näytteitä otetaan tavallisesti parisen kymmentä. Tutkimuksen verollinen kokonaishinta on 7000–10 000 euroa. Hinta määräytyy tutkittavien rakenteiden perusteella.
Lue Rakentaja.fi:n selvitys siitä, kuinka kuntotutkimus tehdään.
Pienten taloyhtiöiden paperityöt eivät takavuosina juuri kiinnostaneet isännöinti- ja tilitoimistoja. Nyttemmin palvelupaketteja on pilkottu myös muutaman osakkaan taloyhtiöille sopiviksi, ja hinnat ovat pudonneet selvästi aiemmasta.
Käyttämällä vettä viisaasti ja esimerkiksi säästämällä lämmintä vettä energiaa kuluu vähemmän veden lämmittämiseen, sen puhdistamiseen, pumppaamiseen ja jätevesien käsittelyyn. Jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa vastuulliseen vedenkäyttöön.
Kerrostalojen koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien huoltoon, ylläpitoon ja toiminnan seuraamiseen ei usein kiinnitetä minkäänlaista huomiota. Niistä voi kuitenkin saada energiansäästöä säännöllisillä huoltotoimilla tai uusimalla koko järjestelmä. As Oy Joensuun Sinipossut uusi ilmanvaihdon lämmitysremontin yhteydessä.
Veden osuus kiinteistöjen energiakustannuksista on lähes 40 prosenttia. Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja kulutuksen mukaisella vesilaskutuksella on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä.
Smartvatten
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään