Urakoitsija toteutti asunto-osakeyhtiössä parvekeremontin vuonna 2012. Elokuussa 2017 rakennuksen ylemmän kerroksen parvekkeen oven kohdalta pääsi vettä alemman kerroksen huoneistoon.
Asunto-osakeyhtiö teetti vesivahingon vaatimat korjaustyöt toisella urakoitsijalla ja lähti hakemaan oikeusteitse korvauksia parvekeremontin tehneeltä yritykseltä.
Uusimaa-lehti kertoo oikeuskäsittelyssä ilmenneen, että urakasta laaditun rakennepiirustuksen mukaan parvekkeelle olisi pitänyt tehdä niin sanottu viistenosto, joka ehkäisee vedenpääsyn parvekkeen saumakohtiin. Urakoitsija ei ollut toteuttanut viistenostoa.
ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS katsoi 2019 antamassaan ratkaisussa, että rakennepiirustuksesta poikkeaminen on heikentänyt toteutusta merkittävällä tavalla. Käräjäoikeuden mukaan taloyhtiön edustajalla ei ole ollut kykyä havaita vastaanottotarkastuksessa kyseistä seikkaa.
– Urakoitsija on jättänyt täyttämättä suorituksen ja vastaa havaitusta virheestä takuuajan jälkeenkin, oikeus linjasi.
Se velvoitti urakoitsijan korvaamaan asunto-osakeyhtiölle rakennusvirheistä aiheutuneena vahingonkorvauksena lähes 18 000 euroa ja asian selvittelykustannuksia reilut 2 000 euroa. Urakoitsijan maksettavaksi määrättiin myös asunto-osakeyhtiön lähes 14 000 euron oikeudenkäyntikulut.
URAKOITSIJA VALITTI ratkaisusta hovioikeuteen. Urakoitsija totesi hovioikeudessa, että parvekeovien kohdalla sattunut vesivahinko ei ollut johtunut heidän remontistaan, vaan toisen urakoitsijan aikaisemmasta parvekeoviremontista.
Viistenostot oli jätetty toteuttamatta, koska niitä ei olisi voitu kiinnittää vanhoihin seinärakenteisiin ja aiemmin asennettuihin oviin. Urakoitsija korosti, että jos taloyhtiö olisi ollut toista mieltä, olisi se pitänyt tuoda esiin vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana.
HOVIOIKEUS totesi, että viistenosto, joka parvekkeista puuttui, on sekä korkeudeltaan että syvyydeltään useiden senttimetrien mittainen. Leveys rakennuksen seinää vasten on puolestaan ollut yli kaksi metriä.
– Viistenoston on täytynyt olla varsin helposti havaittavissa urakan vastaanottotarkastuksessa ja takuuaikana, hovioikeus katsoi.
Hovioikeuden mukaan faktaa ei pehmennä se, että tilaajana on ollut asunto-osakeyhtiö, jota ei voida pitää ammattimaisena rakennuttajana.
– Asunto-osakeyhtiö oli palkannut urakan valvojaksi rakennusalan ammattilaisen, oikeus huomautti.
Hovioikeus hylkäsi asunto-osakeyhtiön kanteen ja käänsi käräjäoikeuden ratkaisun päälaelleen. Asunto-osakeyhtiö velvoitettiin korvaamaan urakoitsijalle oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeusprosessista, jotka nousivat yhteensä yli 13 000 euroon.
Päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
Tamperelainen As Oy Pohjolankatu 18 - 20 on Suomen ensimmäinen hiilinegatiivinen taloyhtiö. Se käyttää kaksisuuntaista kaukolämpöä, eli myy lämpöä takaisin energiayhtiölle. Energiaa saadaan taloyhtiössä monesta lähteestä, esimerkiksi aurinkokeräimistä.
Suomen Kiinteistöliitto on käynnistänyt Ilmastoviisas taloyhtiö -kiertueen, jossa vieraillaan yhdeksällä paikkakunnalla ympäri Suomen. Kiertueella keskustellaan taloyhtiöiden kanssa ja kartoitetaan yhdessä parhaita ilmastoviisaita tekoja asumisessa.
Turkulaisessa Hepokullan lähiössä on käynnissä laaja ryhmäkorjaushanke. Alueen kerrostaloille oli kerääntynyt korjausvelkaa vuosien saatossa, ja nyt ne päätettiin korjata kaikki yhtä aikaa. Yhteistyö on tuonut hankkeeseen sujuvuutta ja nopeutta.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään