Urakoitsija toteutti asunto-osakeyhtiössä parvekeremontin vuonna 2012. Elokuussa 2017 rakennuksen ylemmän kerroksen parvekkeen oven kohdalta pääsi vettä alemman kerroksen huoneistoon.
Asunto-osakeyhtiö teetti vesivahingon vaatimat korjaustyöt toisella urakoitsijalla ja lähti hakemaan oikeusteitse korvauksia parvekeremontin tehneeltä yritykseltä.
Uusimaa-lehti kertoo oikeuskäsittelyssä ilmenneen, että urakasta laaditun rakennepiirustuksen mukaan parvekkeelle olisi pitänyt tehdä niin sanottu viistenosto, joka ehkäisee vedenpääsyn parvekkeen saumakohtiin. Urakoitsija ei ollut toteuttanut viistenostoa.
ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS katsoi 2019 antamassaan ratkaisussa, että rakennepiirustuksesta poikkeaminen on heikentänyt toteutusta merkittävällä tavalla. Käräjäoikeuden mukaan taloyhtiön edustajalla ei ole ollut kykyä havaita vastaanottotarkastuksessa kyseistä seikkaa.
– Urakoitsija on jättänyt täyttämättä suorituksen ja vastaa havaitusta virheestä takuuajan jälkeenkin, oikeus linjasi.
Se velvoitti urakoitsijan korvaamaan asunto-osakeyhtiölle rakennusvirheistä aiheutuneena vahingonkorvauksena lähes 18 000 euroa ja asian selvittelykustannuksia reilut 2 000 euroa. Urakoitsijan maksettavaksi määrättiin myös asunto-osakeyhtiön lähes 14 000 euron oikeudenkäyntikulut.
URAKOITSIJA VALITTI ratkaisusta hovioikeuteen. Urakoitsija totesi hovioikeudessa, että parvekeovien kohdalla sattunut vesivahinko ei ollut johtunut heidän remontistaan, vaan toisen urakoitsijan aikaisemmasta parvekeoviremontista.
Viistenostot oli jätetty toteuttamatta, koska niitä ei olisi voitu kiinnittää vanhoihin seinärakenteisiin ja aiemmin asennettuihin oviin. Urakoitsija korosti, että jos taloyhtiö olisi ollut toista mieltä, olisi se pitänyt tuoda esiin vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana.
HOVIOIKEUS totesi, että viistenosto, joka parvekkeista puuttui, on sekä korkeudeltaan että syvyydeltään useiden senttimetrien mittainen. Leveys rakennuksen seinää vasten on puolestaan ollut yli kaksi metriä.
– Viistenoston on täytynyt olla varsin helposti havaittavissa urakan vastaanottotarkastuksessa ja takuuaikana, hovioikeus katsoi.
Hovioikeuden mukaan faktaa ei pehmennä se, että tilaajana on ollut asunto-osakeyhtiö, jota ei voida pitää ammattimaisena rakennuttajana.
– Asunto-osakeyhtiö oli palkannut urakan valvojaksi rakennusalan ammattilaisen, oikeus huomautti.
Hovioikeus hylkäsi asunto-osakeyhtiön kanteen ja käänsi käräjäoikeuden ratkaisun päälaelleen. Asunto-osakeyhtiö velvoitettiin korvaamaan urakoitsijalle oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeusprosessista, jotka nousivat yhteensä yli 13 000 euroon.
Päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?
Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.
Yli 2 miljoona suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiössä. Osalle taloyhtiön toiminta on tuttua, mutta joillekin yhtiön toimintatavat ovat täyttä hepreaa. Uutuusopas Sata ja yksi kysymystä taloyhtiöstä auttaa vähentämään osakkaiden epätietoisuutta ja murtamaan vääriä käsityksiä osakkaiden oikeuksista ja velvollisuuksista.
Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäväksi on säädetty huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksella on siten taloyhtiön asioiden yleinen hoitovelvollisuus. Hallitus toimii toimeenpanevana toimielimenä ja voi lisäksi itsenäisesti päättää tehtäviinsä kuuluvista asioista.