Urakoitsija toteutti asunto-osakeyhtiössä parvekeremontin vuonna 2012. Elokuussa 2017 rakennuksen ylemmän kerroksen parvekkeen oven kohdalta pääsi vettä alemman kerroksen huoneistoon.
Asunto-osakeyhtiö teetti vesivahingon vaatimat korjaustyöt toisella urakoitsijalla ja lähti hakemaan oikeusteitse korvauksia parvekeremontin tehneeltä yritykseltä.
Uusimaa-lehti kertoo oikeuskäsittelyssä ilmenneen, että urakasta laaditun rakennepiirustuksen mukaan parvekkeelle olisi pitänyt tehdä niin sanottu viistenosto, joka ehkäisee vedenpääsyn parvekkeen saumakohtiin. Urakoitsija ei ollut toteuttanut viistenostoa.
ITÄ-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS katsoi 2019 antamassaan ratkaisussa, että rakennepiirustuksesta poikkeaminen on heikentänyt toteutusta merkittävällä tavalla. Käräjäoikeuden mukaan taloyhtiön edustajalla ei ole ollut kykyä havaita vastaanottotarkastuksessa kyseistä seikkaa.
– Urakoitsija on jättänyt täyttämättä suorituksen ja vastaa havaitusta virheestä takuuajan jälkeenkin, oikeus linjasi.
Se velvoitti urakoitsijan korvaamaan asunto-osakeyhtiölle rakennusvirheistä aiheutuneena vahingonkorvauksena lähes 18 000 euroa ja asian selvittelykustannuksia reilut 2 000 euroa. Urakoitsijan maksettavaksi määrättiin myös asunto-osakeyhtiön lähes 14 000 euron oikeudenkäyntikulut.
URAKOITSIJA VALITTI ratkaisusta hovioikeuteen. Urakoitsija totesi hovioikeudessa, että parvekeovien kohdalla sattunut vesivahinko ei ollut johtunut heidän remontistaan, vaan toisen urakoitsijan aikaisemmasta parvekeoviremontista.
Viistenostot oli jätetty toteuttamatta, koska niitä ei olisi voitu kiinnittää vanhoihin seinärakenteisiin ja aiemmin asennettuihin oviin. Urakoitsija korosti, että jos taloyhtiö olisi ollut toista mieltä, olisi se pitänyt tuoda esiin vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana.
HOVIOIKEUS totesi, että viistenosto, joka parvekkeista puuttui, on sekä korkeudeltaan että syvyydeltään useiden senttimetrien mittainen. Leveys rakennuksen seinää vasten on puolestaan ollut yli kaksi metriä.
– Viistenoston on täytynyt olla varsin helposti havaittavissa urakan vastaanottotarkastuksessa ja takuuaikana, hovioikeus katsoi.
Hovioikeuden mukaan faktaa ei pehmennä se, että tilaajana on ollut asunto-osakeyhtiö, jota ei voida pitää ammattimaisena rakennuttajana.
– Asunto-osakeyhtiö oli palkannut urakan valvojaksi rakennusalan ammattilaisen, oikeus huomautti.
Hovioikeus hylkäsi asunto-osakeyhtiön kanteen ja käänsi käräjäoikeuden ratkaisun päälaelleen. Asunto-osakeyhtiö velvoitettiin korvaamaan urakoitsijalle oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeusprosessista, jotka nousivat yhteensä yli 13 000 euroon.
Päätöksestä voi vielä hakea valituslupaa korkeimpaan oikeuteen.
Rahantarve ei lopu siihen, kun rakennusprojekti saadaan loppuun. Kiinteistöjen hallinta ja kehittäminen vaativat usein suuria investointeja. Taloyhtiöt ja kiinteistönomistajat turvautuvat lainarahoitukseen kattaakseen esimerkiksi korjauksia, energiatehokkuusprojekteja ja laajennuksia.
Halvinlaina.fi
Taloyhtiön tietoverkkoja vastaan voidaan yrittää hyökätä, minkä vuoksi laitteet on hyvä suojata. Digiturvallisuudesta ovat vastuussa niin teleoperaattori, isännöitsijä, huoltoyhtiö, taloyhtiön hallitus kuin osakkaatkin. Rakennusteollisuus RT:n digitaalisen turvallisuuden asianhoitaja Ari Järvinen suosittelee tekemään taloyhtiölle digiturvallisuusohjeet.
Yksi taloyhtiön tilinpidon perussääntö on, ettei viivan alle jää verotettavaa tulosta. Myös kiinteistöveron kanssa kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos taloyhtiössä on tehty kiinteistön kuntoa kohentavia remontteja. Hyvällä taloussuunnittelulla taloyhtiö säästää selvää rahaa.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään