Taloyhtiöiden putkiremontteja jää rahoitusvaikeuksien takia toteutumatta dramaattisesti aiempaa useammin. Ongelma on pahentunut nopeasti. Trendin jatkuessa joudutaan yhä useammin miettimään, pitääkö rakennus purkaa kokonaan vai korjataanko sitä kevyemmin.
Merkittävän muutos taloyhtiöiden remonttirahoituksen saamisessa paljastuu Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrista. Peräti 15 prosenttia vastaajista uskoo, että remontti ei onnistu rahoituksen puuttuessa. Viime vuonna vain 6 prosenttia isännöitsijöistä sanoi, että putkiremontteja on jäänyt toteutumatta taloyhtiön rahoitusvaikeuksien takia.
– Yhdeksän prosenttiyksikön kasvu on todella merkittävä, etenkin kun trendi on, että putkiremontit kallistuvat entisestään muun muassa materiaalikustannusten ja yleisen hintojen nousun takia, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Jos rakennusta ei pystytä korjaamaan, se tarkoittaa väistämättä jossain vaiheessa sitä, että asuinkelvoton rakennus pitää purkaa.
– Näyttää selvältä, että taloyhtiöiden ja asuntojen purkamiset lisääntyvät tällä vuosikymmenellä, Viljamaa arvioi.
Putkiremonteissa näkyy konkreettisesti Suomen alueellinen eriytyminen. Rahoitusvaikeudet nimittäin perustuvat erityisesti siihen, että tietyillä alueilla asuntojen arvo laskee ja samaan aikaan putkiremonttien kustannukset nousevat.
– Jos asuntojen keskineliöhinta on 5000 euroa ja aiempaa velkaa ei ole, rahoituksen saamisessa ei todennäköisesti ole suurempia ongelmia. Mutta jos asuntojen neliöhinta on alle 1500 euroa, rahoituksen saaminen ei ole todellakaan itsestäänselvyys.
Rahoitusvaikeuksien takia taloyhtiöiden korjauksia joudutaan yhä useammin pilkkomaan, pienentämään ja muuttamaan. Rahoituksen saaminen vaatii isännöinniltä entistä enemmän neuvottelutaitoja ja osaamista sekä taloyhtiöiltä kykyä tehdä kompromisseja.
– Taloyhtiöissä pitää ymmärtää, että ei voida hakea rahoitusta Teslaan, kun käytännössä skootteri on ainoa mahdollinen vaihtoehto, Viljamaa vertaa.
Yhdeksi ratkaisuksi esitetään niin sanottuja kevytkorjauksen malleja ja uutta teknologiaa, joiden avulla putkistoja voitaisiin korjata pienemmällä budjetilla. Kevytkorjaamiseen haasteita tuovat kuitenkin muun muassa talotekniikan vaatimukset ja rakennusviranomaisten määräykset.
Myös kornavirus on vaikeuttanut päätöksentekoa. Aikataulutussuunnittelun merkitys on kasvanut ja joitakin hankkeita on viivytetty, jotta osakkaat pääsisivät paremmin osallistumaan yhtiökokouksiin.
Putkiremontti jää usein tekemättä tai sitä lykätään viimeiseen hetkeen tai putkivuotoihin asti. Syitä ovat taloyhtiöiden vaikeudet saada remonttilainaa, heikko taloyhtiöiden taloustilanne ja lisääntynyt korjausvelka, ilmenee Isännöintiliiton kyselystä.
Nopea nettiyhteys on entistä useamman suomalaisen saatavilla, sillä teleyritykset ovat viime vuosina investoineet ahkerasti kiinteään laajakaistaverkkoon. Tämä on tarkoittanut erityisesti valokuituyhteyksien rakentamista. Harvaan asutuilla alueilla nopea yhteys on kuitenkin edelleen vain haave.
Lokakuussa hallitus käy läpi mahdollisen osakaskyselyn tulokset ja päivittää strategian niiden perusteella. Kiinteistönhoidossa keskitytään erilaisiin tarkastustehtäviin ja siirretään ajastukset talviaikaan. Lokakuussa vietetään valtakunnallista Energiansäästöviikkoa.
Monissa 2000-luvulla asennetuissa epoksipinnoitetuissa valurautaviemäreissä on havaittu huolestuttavan paljon vuotoja ja tukkeutumisia. Useat taloyhtiöt vaativat joko asennustyössä vaurioituneiden putkien korjaamista tai korjauskulujen maksamista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään