Taloyhtiöiden putkiremontteja jää rahoitusvaikeuksien takia toteutumatta dramaattisesti aiempaa useammin. Ongelma on pahentunut nopeasti. Trendin jatkuessa joudutaan yhä useammin miettimään, pitääkö rakennus purkaa kokonaan vai korjataanko sitä kevyemmin.
Merkittävän muutos taloyhtiöiden remonttirahoituksen saamisessa paljastuu Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrista. Peräti 15 prosenttia vastaajista uskoo, että remontti ei onnistu rahoituksen puuttuessa. Viime vuonna vain 6 prosenttia isännöitsijöistä sanoi, että putkiremontteja on jäänyt toteutumatta taloyhtiön rahoitusvaikeuksien takia.
– Yhdeksän prosenttiyksikön kasvu on todella merkittävä, etenkin kun trendi on, että putkiremontit kallistuvat entisestään muun muassa materiaalikustannusten ja yleisen hintojen nousun takia, sanoo Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Jos rakennusta ei pystytä korjaamaan, se tarkoittaa väistämättä jossain vaiheessa sitä, että asuinkelvoton rakennus pitää purkaa.
– Näyttää selvältä, että taloyhtiöiden ja asuntojen purkamiset lisääntyvät tällä vuosikymmenellä, Viljamaa arvioi.
Putkiremonteissa näkyy konkreettisesti Suomen alueellinen eriytyminen. Rahoitusvaikeudet nimittäin perustuvat erityisesti siihen, että tietyillä alueilla asuntojen arvo laskee ja samaan aikaan putkiremonttien kustannukset nousevat.
– Jos asuntojen keskineliöhinta on 5000 euroa ja aiempaa velkaa ei ole, rahoituksen saamisessa ei todennäköisesti ole suurempia ongelmia. Mutta jos asuntojen neliöhinta on alle 1500 euroa, rahoituksen saaminen ei ole todellakaan itsestäänselvyys.
Rahoitusvaikeuksien takia taloyhtiöiden korjauksia joudutaan yhä useammin pilkkomaan, pienentämään ja muuttamaan. Rahoituksen saaminen vaatii isännöinniltä entistä enemmän neuvottelutaitoja ja osaamista sekä taloyhtiöiltä kykyä tehdä kompromisseja.
– Taloyhtiöissä pitää ymmärtää, että ei voida hakea rahoitusta Teslaan, kun käytännössä skootteri on ainoa mahdollinen vaihtoehto, Viljamaa vertaa.
Yhdeksi ratkaisuksi esitetään niin sanottuja kevytkorjauksen malleja ja uutta teknologiaa, joiden avulla putkistoja voitaisiin korjata pienemmällä budjetilla. Kevytkorjaamiseen haasteita tuovat kuitenkin muun muassa talotekniikan vaatimukset ja rakennusviranomaisten määräykset.
Myös kornavirus on vaikeuttanut päätöksentekoa. Aikataulutussuunnittelun merkitys on kasvanut ja joitakin hankkeita on viivytetty, jotta osakkaat pääsisivät paremmin osallistumaan yhtiökokouksiin.
Rakennusurakoiden hallintaan tarkoitetut projektipankit auttavat myös taloyhtiöitä. Ne toimivat tiedonvälityskanavana urakoitsijan ja taloyhtiön välillä ja niistä voi seurata urakan etenemistä. Projektipankkeja tarjoavat monet eri yritykset, ja osalla on palveluita myös taloyhtiöille.
Helsinkiläinen taloyhtiö huomasi joidenkin asukkaiden vesilaskujen olevan poikkeuksellisen pieniä. Syynä oli vika lämpimän veden mittareissa. Asiantuntijan mukaan vesimittarit asennetaan usein väärin.
Laki määrää taloyhtiöitä asentamaan kiinteistöihinsä sähköajoneuvojen latauspistevalmiuden. Taloyhtiöt eivät ole velvoitettuja tekemään latauspaikkoja, vaan yksinomaan valmiudet sellaisen asentamiseksi. Uusi laki on aiheuttanut taloyhtiöille päänvaivaa.
Tilaajille
Korkein oikeus päätyi ennakkoratkaisussaan kohtuullistamaan yksityishenkilön vuokrasopimuksen velvoitteiden vakuudeksi antamaa takaussitoumusta. Vuokranantajien mukaan henkilötakaus on yhä varteenotettava vakuusmuoto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään