Käyttöikänsä loppuun tulleiden, sisäilmaongelmaisten tai muutoin tyhjiksi jääneiden rakennusten purkaminen on kiihtynyt Mikkelin seudulla. CityLoops- ja Rapurc-hankkeissa selvitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla purkumateriaaleja hyödynnetään entistä arvokkaampiin käyttökohteisiin.
Purkamisen kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota EU:n ja Suomen tasolla. Ympäristöministeriö julkaisi vuosi sitten oppaan purkukartoituksen tekemiseen.
– CityLoops-hankkeessa purkumateriaalikartoitus toteutettiin ensimmäisten joukossa Suomessa Pankalammen entisen hammashoitolan rakennuksessa, kertoo ympäristöturvallisuuden asiantuntija Vuokko Malk Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.
Vuosina 2018–2020 Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta myönsi 32 purkulupaa omakotitaloja suuremmille kohteille. Purettavien kohteiden kerrosala on yhteensä 48 000 m2. Näistä kaupungin omia kohteita oli kymmenen. Lisäksi pientaloille ja piharakennuksille myönnettiin 107 purkulupaa, kerrosalaltaan yhteensä 6 200 m2.
Purettavista kohteista syntyvä jätemäärä on merkittävä. Esimerkiksi viljasiilojen purkamisesta syntyi betoni- ja tiilijätettä yli 8 000 tonnia. Pankalammen vanhainkodin purkamisesta syntyi betonijätettä 6 900 tonnia, puujätettä 800 tonnia ja metalliromua 190 tonnia. Metsäsairila Oy vastaanotti vuonna 2019 rakennus- ja purkujätettä yhteensä noin 28 000 tonnia.
– Ennen rakennuksen koneellista purkamista on tärkeää, että rakennuksesta inventoidaan, irrotetaan ja toimitetaan uudelleen käyttöön käyttökelpoinen irtaimisto, LVI-laitteet, ovet ja ikkunat, ympäristöasiantuntija Raimo Lilja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sanoo.
Kaupungin omien kohteiden osalta purkujätteen lajittelu työmaalla ja sen hyödyntäminen Metsäsairila Oy:ssa on hyvällä tasolla. Vain 1–4 prosenttia kaupungin kohteiden purkujätteestä on päätynyt Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen lajittelemattomana. Lajittelu on tehokasta, sillä sekalaisen rakennusjätteen käsittelystä peritään korkeampi hinta kuin lajitellusta jätteestä.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa 2,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Uusien asuntojen hinnat nousivat hieman koko maassa, mutta laskivat pääkaupunkiseudulla.
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna, ja vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan. Asuntojen kysyntä on kohentunut, ja asuntojen kauppamäärät lähestyvät pitkän aikavälin keskiarvotasoja.
Keravalaisessa taloyhtiössä ei viivytelty radonremonttiin ryhtymisessä. "Suosittelen kaikkia taloyhtiöitä mittaamaan radonin. Pään työntäminen pensaaseen ei auta", sanoo hallituksen puheenjohtaja Katja Mahlamäki.
Espoolaisen As Oy Kirstilaxin peruskorjaus toteutettiin urakkamallilla, jossa urakoitsija vastaa sekä töiden suunnittelusta että tekemisestä. Onnistumisen edellytyksenä on saumaton yhteistyö taloyhtiön, urakoitsijan ja valvojan kesken.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään