Käyttöikänsä loppuun tulleiden, sisäilmaongelmaisten tai muutoin tyhjiksi jääneiden rakennusten purkaminen on kiihtynyt Mikkelin seudulla. CityLoops- ja Rapurc-hankkeissa selvitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja, joilla purkumateriaaleja hyödynnetään entistä arvokkaampiin käyttökohteisiin.
Purkamisen kiertotalouteen on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota EU:n ja Suomen tasolla. Ympäristöministeriö julkaisi vuosi sitten oppaan purkukartoituksen tekemiseen.
– CityLoops-hankkeessa purkumateriaalikartoitus toteutettiin ensimmäisten joukossa Suomessa Pankalammen entisen hammashoitolan rakennuksessa, kertoo ympäristöturvallisuuden asiantuntija Vuokko Malk Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.
Vuosina 2018–2020 Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta myönsi 32 purkulupaa omakotitaloja suuremmille kohteille. Purettavien kohteiden kerrosala on yhteensä 48 000 m2. Näistä kaupungin omia kohteita oli kymmenen. Lisäksi pientaloille ja piharakennuksille myönnettiin 107 purkulupaa, kerrosalaltaan yhteensä 6 200 m2.
Purettavista kohteista syntyvä jätemäärä on merkittävä. Esimerkiksi viljasiilojen purkamisesta syntyi betoni- ja tiilijätettä yli 8 000 tonnia. Pankalammen vanhainkodin purkamisesta syntyi betonijätettä 6 900 tonnia, puujätettä 800 tonnia ja metalliromua 190 tonnia. Metsäsairila Oy vastaanotti vuonna 2019 rakennus- ja purkujätettä yhteensä noin 28 000 tonnia.
– Ennen rakennuksen koneellista purkamista on tärkeää, että rakennuksesta inventoidaan, irrotetaan ja toimitetaan uudelleen käyttöön käyttökelpoinen irtaimisto, LVI-laitteet, ovet ja ikkunat, ympäristöasiantuntija Raimo Lilja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:stä sanoo.
Kaupungin omien kohteiden osalta purkujätteen lajittelu työmaalla ja sen hyödyntäminen Metsäsairila Oy:ssa on hyvällä tasolla. Vain 1–4 prosenttia kaupungin kohteiden purkujätteestä on päätynyt Metsäsairilan lajittelu- ja kierrätyskeskukseen lajittelemattomana. Lajittelu on tehokasta, sillä sekalaisen rakennusjätteen käsittelystä peritään korkeampi hinta kuin lajitellusta jätteestä.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa 2,5 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Uusien asuntojen hinnat nousivat hieman koko maassa, mutta laskivat pääkaupunkiseudulla.
Energiansäästöä datalla isännöinti- ja kiinteistöpalveluissa -hankkeessa halutaan taloyhtiöiden anonyymit energiakulutustiedot yhteiseen hyötykäyttöön. Vertailutiedon avulla voitaisiin arvioida yksittäisen taloyhtiön energiatehokkuutta ja etsiä parannuskohteita.
Siirtyminen pois kaukolämmöstä edellyttää taloyhtiöltä usein mittavia ja kalliita investointeja. Uudenaikaiset älylämmönjakokeskukset mahdollistavat kuitenkin energiakustannusten merkittävän pienentämisen huomattavasti kevyemmällä otteella.
HögforsGST
Lämmönjakohuone on talon lämmityksen sydän. Kun tarkistat oikeat asiat säännöllisesti, ehkäiset ongelmia ja varmistat lämmönjakokeskuksen tehokkaan toiminnan. Lämmönjakohuone kannattaa tarkistaa silmämääräisesti vähintään ennen lämmityskautta ja sen jälkeen.
Fortum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään