Palkansaajakeskusjärjestöt ja Finanssiala toivovat malttia asuntolainojen sääntelyyn

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat yhdessä Finanssiala ry:n (FA) kanssa Sanna Marinin hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin johdosta, järjestöt esittävät tiedotteessaan.

Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti.

Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten ensiasunnon hankintaa. Järjestöt ovat toimittaneet aiheesta yhteisen kannanoton hallitukselle.

Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden ylivelkaantumiseen on puututtava ennaltaehkäisevin toimin. Velkaantumisen kannalta kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia. Siinä missä asuntolainalla hankittu asunto kasvattaa varallisuutta, päivittäiseen kulutukseen menevä pikaluotto ei sitä tee. Kotitalouksien velkaantumisen on oltava hallittua. Ylivelkaantumaan houkuttelevista pikaluotoista ja niistä syntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä on erityisen paljon haittaa elämän taitekohdissa oleville ihmisille. Esimerkiksi nuorille, jotka vasta opettelevat oman talouden hallintaa ja aloittelevat itsenäistä elämää.

Lokakuussa 2019 mietintönsä luovuttaneen Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet -työryhmän esitysten peruslinja on monelta osin kannatettava. Esityksiä on kuitenkin syytä arvioida uudelleen niiden kokemusten pohjalta, joita on saatu koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Esimerkiksi pankkien asiakkailleen myöntämät erilaiset lainanhoitohelpotukset ovat vähentäneet kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä. On tärkeää, että kotitaloudet ja taloyhtiöt voivat jatkossakin hyödyntää erilaisia joustomahdollisuuksia lainanhoidossaan ja että sääntely ei aseta sellaisia rajoitteita, jotka kriisioloissa estävät pankkeja tulemasta asiakkaitaan vastaan.

On myös otettava huomioon talouskriisin vaikutukset asuntomarkkinoihin sekä talouden jälleenrakentamisen asettamat vaatimukset työvoiman liikkuvuudelle. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.

Jos uusia makrovakausvälineitä otetaan käyttöön, ne tulisi kohdistaa taloyhtiölainoihin sekä pikavippeihin. Niiden molempien määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Asuntolainojen määrän kasvu on sen sijaan pysynyt jo pidempään maltillisena.

VM:n työryhmän ehdottamaan tulosidonnaiseen velkakattoon liittyy suuria herkkyyksiä. Velkakatto voi olla toimiva osa kokonaisuutta, mutta ennen sen asettamista makrovakausvälineiden kokonaisvaikutuksista on saatava kattavampi ja selkeämpi kuva. Erityisesti on varmistettava, ettei velkakatto muodostu esteeksi ensiasunnon ostamiselle. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen.

Kun luotonantajilla on kattavat ja ajantasaiset tiedot luotonhakijan veloista, voidaan paremmin ehkäistä ylivelkaantumista. Tämän takia positiivisen luottotietorekisterin nopea perustaminen on välttämätöntä. Pikaluottofirmojen valvonta on syytä siirtää keskitetysti Finanssivalvonnalle, jota niin ikään tulee tältä osin riittävästi resursoida. Velkaneuvonnan sekä valvontaviranomaisten ja tuomioistuimien resursseja on myös tärkeä vahvistaa oikeusministeriön hallinnonalalla.

Suomalaisten ylivelkaantuminen on monisyinen ilmiö, josta osa johtuu puutteellisista taloustaidoista. Onkin tärkeää, että hallitus on päättänyt keskittää talousosaamisen koordinoinnin Suomen Pankille ja antanut sille tehtäväksi laatia myös kansallisen talousosaamissuunnitelman.

SAK:n, Akavan, STTK:n ja FA:n tiedote

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

23.3.2022

Vain harva taloyhtiö on suojannut lainansa korkojen nousun varalle

OP Ryhmä kertoo, että sen korkosuojattujen uusien asuntolainojen euromääräinen osuus oli helmikuussa 55 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Korkokatto suojaa asuntolainaa korkojen nousulta ja pitää lainan kustannukset kohtuullisina myös nykyistä korkeammassa korkoympäristössä. Korkokattoja otetaan nyt erityisesti uusiin asuntolainoihin ja pitkälle laina-ajalle: uusista korkokattosopimuksista 83 prosentissa suojaus on mitoitettu 10 vuodelle tai sitä pidemmälle ajalle.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

vanha hevostalli

18.11.2022

Vanha hevostalli muuttui asunnoiksi

Helsinkiläisen taloyhtiön sisäpihalla on vanha hevostalli, joka on muutettu asuinkäyttöön. Talli oli jo purku-uhan alla, mutta Helsingin kaupungin suojelu pelasti sen. Uudistetussa tallissa on säilytetty yli sadan vuoden takainen henki.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

taloyhtiölaina kallistunut reippaasti

2.9.2022

Uusi taloyhtiölaina kallistunut roimasti

Uuden taloyhtiölainan hinta on noussut reippaasti, selviää Suomen Kiinteistölehden tuoreesta lainavertailusta. Korkojen nousu tuntuu myös vanhoissa taloyhtiölainoissa. Myös sijoitusasuntolainan hinta on nousussa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti