Palkansaajakeskusjärjestöt ja Finanssiala toivovat malttia asuntolainojen sääntelyyn

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK vetoavat yhdessä Finanssiala ry:n (FA) kanssa Sanna Marinin hallitukseen, että asuntolainojen sääntelyesityksiä arvioitaisiin uudelleen koronapandemian aiheuttaman talouskriisin johdosta, järjestöt esittävät tiedotteessaan.

Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti.

Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten ensiasunnon hankintaa. Järjestöt ovat toimittaneet aiheesta yhteisen kannanoton hallitukselle.

Kotitalouksien ja yksityishenkilöiden ylivelkaantumiseen on puututtava ennaltaehkäisevin toimin. Velkaantumisen kannalta kaikki luottomuodot eivät ole samanarvoisia. Siinä missä asuntolainalla hankittu asunto kasvattaa varallisuutta, päivittäiseen kulutukseen menevä pikaluotto ei sitä tee. Kotitalouksien velkaantumisen on oltava hallittua. Ylivelkaantumaan houkuttelevista pikaluotoista ja niistä syntyvistä maksuhäiriömerkinnöistä on erityisen paljon haittaa elämän taitekohdissa oleville ihmisille. Esimerkiksi nuorille, jotka vasta opettelevat oman talouden hallintaa ja aloittelevat itsenäistä elämää.

Lokakuussa 2019 mietintönsä luovuttaneen Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet -työryhmän esitysten peruslinja on monelta osin kannatettava. Esityksiä on kuitenkin syytä arvioida uudelleen niiden kokemusten pohjalta, joita on saatu koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Esimerkiksi pankkien asiakkailleen myöntämät erilaiset lainanhoitohelpotukset ovat vähentäneet kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä. On tärkeää, että kotitaloudet ja taloyhtiöt voivat jatkossakin hyödyntää erilaisia joustomahdollisuuksia lainanhoidossaan ja että sääntely ei aseta sellaisia rajoitteita, jotka kriisioloissa estävät pankkeja tulemasta asiakkaitaan vastaan.

On myös otettava huomioon talouskriisin vaikutukset asuntomarkkinoihin sekä talouden jälleenrakentamisen asettamat vaatimukset työvoiman liikkuvuudelle. Yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä on, että asuntomarkkinat toimivat jouhevasti. Nyt on vältettävä toimia, jotka aiheuttavat uusia häiriöitä asuntomarkkinoille ja heikentävät kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.

Jos uusia makrovakausvälineitä otetaan käyttöön, ne tulisi kohdistaa taloyhtiölainoihin sekä pikavippeihin. Niiden molempien määrä on viime vuosina kasvanut nopeasti. Asuntolainojen määrän kasvu on sen sijaan pysynyt jo pidempään maltillisena.

VM:n työryhmän ehdottamaan tulosidonnaiseen velkakattoon liittyy suuria herkkyyksiä. Velkakatto voi olla toimiva osa kokonaisuutta, mutta ennen sen asettamista makrovakausvälineiden kokonaisvaikutuksista on saatava kattavampi ja selkeämpi kuva. Erityisesti on varmistettava, ettei velkakatto muodostu esteeksi ensiasunnon ostamiselle. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on ollut jo pitkään nousussa. Lainansaannin ehtojen tiukentaminen vaikeuttaisi erityisesti nuorten mahdollisuuksia omistusasumiseen.

Kun luotonantajilla on kattavat ja ajantasaiset tiedot luotonhakijan veloista, voidaan paremmin ehkäistä ylivelkaantumista. Tämän takia positiivisen luottotietorekisterin nopea perustaminen on välttämätöntä. Pikaluottofirmojen valvonta on syytä siirtää keskitetysti Finanssivalvonnalle, jota niin ikään tulee tältä osin riittävästi resursoida. Velkaneuvonnan sekä valvontaviranomaisten ja tuomioistuimien resursseja on myös tärkeä vahvistaa oikeusministeriön hallinnonalalla.

Suomalaisten ylivelkaantuminen on monisyinen ilmiö, josta osa johtuu puutteellisista taloustaidoista. Onkin tärkeää, että hallitus on päättänyt keskittää talousosaamisen koordinoinnin Suomen Pankille ja antanut sille tehtäväksi laatia myös kansallisen talousosaamissuunnitelman.

SAK:n, Akavan, STTK:n ja FA:n tiedote

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

5.5.2021

Suomen Pankki haluaa asuntolainoihin velkakaton ja rajoittaa maksuaikaa

Kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuminen uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä, arvioi Suomen Pankki. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa. Suomen Pankki haluaisikin nyt asettaa asuntolainoille ylärajan ja rajoittaa maksuaikaa lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi.

8.6.2021

Hallitus on suitsimassa asuntolainojen rajoja

Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa. Jos lainaa hakee yhdessä puolison kanssa, kummankin tulot lasketaan yhteen.

3.8.2021

Kesäkuussa nostettiin runsaasti mökkilainoja

Uusia vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja suomalaiset kotitaloudet nostivat 151 miljoonan euron edestä kesäkuussa 2021. Enemmän uusia mökkilainoja on nostettu vain kerran, ja se tapahtui kesäkuussa 2020. Tuolloin uusia lainanostoja tehtiin 1,9 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden kesäkuussa.

4.1.2022

Asuntolainoilla on yhä kysyntää

Kuluvan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana asuntolainoja on kokonaisuudessaan nostettu yhteensä 12 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020, kertoo Suomen Pankki. Runsaiden nostomäärien vuoksi asuntolainakannan vuosikasvuvauhti oli edelleen nopeaa (4,2 %) marraskuun 2021 lopussa. Marraskuun 2021 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 106,7 mrd.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti