Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu asunto-osakeyhtiössä

Vahingonkorvausvastuu tarkoittaa sananmukaisesti korvausvastuuta jostakin aiheutetusta vahingosta. Asunto-osakeyhtiössä korvattavat vahingot voivat ilmetä esimerkiksi aiheutuneiden korjauskustannusten muodossa.

Vahingonkorvausvastuun syntymisen yleinen edellytys on tuottamus, jolla viitataan vahingonaiheuttajan huolimattomuuteen tai tahallisuuteen. Tuottamuksen lisäksi vastuu edellyttää aiheuttajaa, konkreettista syntynyttä vahinkoa sekä syy-yhteyttä tuottamuksen ja syntyneen vahingon välillä. Vastuun edellytykset tulee pystyä näyttämään toteen, jotta vahinko tulisi korvattavaksi: näyttötaakka on lähtökohtaisesti korvausta vaativalla.

On tärkeää huomata, että vahingonkorvausvastuu tulee käsitteellisesti pitää erillään asunto-osakeyhtiölain tuntemasta kunnossapitovastuusta. Erilaiset vastuut sekoittuvat helposti ja usein tilanne yhtiössä kulminoituu kysymykseen siitä, kuka maksaa. Kunnossapitovastuu määräytyy kuitenkin eri perustein kuin vahingonkorvausvastuu ja vastuukysymykset tulee ratkaista erillään.

Vahingonkorvausvastuun yhteydessä puhutaan aiheuttamisperiaatteesta: aiheuttaja on vastuussa tuottamuksella aiheuttamastaan vahingosta. Osakas ei siten vastaa esimerkiksi vuokralaisensa tuottamuksesta, vaan ainoastaan omastaan.

Kunnossapitovastuu taas määräytyy lain ja yhtiöjärjestyksen perusteella, ja jakautuu aina yhtiön ja osakkaan välillä. Ellei ole esitettävissä mitään selvitystä jonkun tahon tuottamuksesta, tulee tilanne yhtiössä useimmiten ratkaistavaksi puhtaasti kunnossapitovastuuta koskevien normien pohjalta, ja vahingonkorvausvastuu täytyy unohtaa.

Tuottamus

Osakkaan huolellisuusarvioinnin lähtökohtana on objektiivinen arvio siitä, minkälaista toimintaa ja perehtyneisyyttä normaalihuolelliselta osakkaalta voidaan edellyttää. Asunto-osakeyhtiölain esitöissä on täsmennetty, että osakkaan on noudatettava tavanomaista huolellisuutta mm. vahinkoriskejä aiheuttavien vesilaitteiden osalta. Huolimatonta voi esimerkiksi olla, että osakas jättää astian- tai pyykinpesukoneen valvomattomana käyntiin poistuessaan huoneistosta.

Myös esimerkiksi huoneiston jättäminen pitkäksi aikaa tyhjilleen ilman seurantaa on yleensä huolimattomuutta. Tarkkoja määräaikoja ei voida asettaa, mutta on esitetty, että tyhjillään olevan huoneiston kuntoa lienee tarkastettava ainakin muutaman kuukauden välein jo sen vuoksi, että vesilaitteiden käyttämättömyydestä saattaa syntyä hajuhaittaa.

Jos osakkaalle syntyy jokin perusteltu syy epäillä vuokralaisensa hoitavan huoneistoa epäasianmukaisesti, voi osakkaalle poikkeustapauksessa syntyä velvollisuus seurata myös vuokratun huoneiston kuntoa ja käyttöä aktiivisemmin.

Toisaalta vastuun edellytykset merkitsevät myös sitä, että osakas ei automaattisesti vastaa esimerkiksi laitteidensa aiheuttamista vahingoista, jos hänen toiminnassaan ei voida siltä osin osoittaa tuottamusta tai hän pystyy osoittamaan noudattaneensa normaalia huolellisuutta.

Asunto-osakeyhtiölain 24:2 §:ssä säädetään tuottamusolettamasta: jos vahinko on aiheutettu rikkomalla asunto-osakeyhtiölain 4 tai 5 luvun säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta tai muutostyöstä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti.

Tuottamusolettaman alaisissa vahingoissa yhtiön tai muun vahingonkärsijän ei siis tarvitse näyttää osakkaan tuottamusta. Vastuu edellyttää tässäkin tapauksessa tuottamusta, mutta todistustaakka on käännetty osakkaalle: tämä vapautuu vastuusta vain, jos pystyy osoittamaan toimineensa huolellisesti. Vahingonkärsijän täytyy voida toteennäyttää syntynyt vahinko, syy-yhteys osakkaan toiminnan ja vahingon välillä, sekä lain/yhtiöjärjestyksen rikkomus, jotta päästään säännöksen soveltamisalan piiriin.

Osakasremontit

Jos osakas ei kunnossapito- tai muutostyössään noudata säännöksiä, syntyy vastuu aiheutuneista vahingoista tuottamusolettaman kautta. Kun asunto-osakeyhtiölaki edellyttää hyvän rakennustavan noudattamista muutos- ja kunnossapitotöissä, tuottamusolettama tulee sovellettavaksi kun hyvää rakennustapaa voidaan työssä osoittaa laiminlyödyn. Osakas voi vapautua omasta tai urakoitsijansa huolimattomuudellaan aiheuttaman vahingon vastuusta, jos hän osoittaa menetelleensä huolellisesti kunnossapito- tai muutostyönsä yhteydessä.

Jos osakas on ryhtynyt itse esimerkiksi vedeneristeen asentamiseen tai muuhun ammattiosaamista edellyttävään työhön, on tämä yleensä katsottava huolimattomuudeksi – paitsi jos osakas pystyy osoittamaan omaavansa asianmukaisen pätevyyden. Samoin jos osakas ei pysty osoittamaan noudattaneensa huolellisuutta riittävän pätevyyden omaavan urakoitsijan valinnassa, voi vastuu syntyä.

Näin esimerkiksi virheellisesti asennetun vedeneristeen aiheuttama kosteusvaurio yhtiön rakenteille voi tulla osakkaan korvattavaksi. Tällaisessa tapauksessa yhtiön tulee kunnossapitovastuunsa puitteissa lähtökohtaisesti selvittää ja korjata kunnossapitovastuulleen kuuluvat viat. Vahingonkorvauksen edellytysten ollessa käsillä voi yhtiö vaatia kustannusten korvaamista vahingon aiheuttaneelta osakkaalta. Syy-yhteyden osalta yhtiön täytyy voida esimerkiksi asiantuntijalausunnon avulla näyttää, että vahinko on aiheutunut kyseisen osakkaan muutostyönsä yhteydessä virheellisesti asentamasta vedeneristeestä.

Urakoitsijansa huolimattomuudesta osakas ei aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vastaa, sikäli kun on itse toiminut huolellisesti. Yhtiön on toki mahdollista vaatia vahingonkorvausta myös suoraan urakoitsijalta, jos vahingon syntymisen voidaan osoittaa olevan syy-yhteydessä tämän huolimattomuuteen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

1.7.2015

Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuoteen verrattuna asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni reaalisesti 230 euroa. Keskimääräinen asuntovelka oli suurin pääkaupunkiseudulla, 126 500 euroa ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 79 200 euroa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti