Onko taloyhtiössäsi ollut viime vuosina vesivuotovahinkoja?

Vesivuotovahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvät hankinnat etenevät hitaasti taloyhtiössä. Kun kyse on sellaisesta, mitä ei juuri tässä ja nyt välttämättä näytä tarvittavan, hankinta hautuu muiden kuten kiireisten vesivuotokorjausten alle. Vakuutusyhtiöt suosittelevat nykyisin vesivuotokaukalon kaveriksi vesivuotohälyttimiä, mutta vain harvoilla tämä järjestelmä on käytössä.

Ympäristöministeriön teettämässä tuoreessa selvityksessä kerrotaan asuinrakennusten korjaustarpeesta ja kosteusvaurioiden korjaustoiminnasta. Kosteusvaurioiden skaala on laaja. Kartoituksen mukaan lukumääräisesti eniten kosteusvaurioita aiheuttivat putkirikot ja laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toisena tulivat virheelliset rakenteet kuten puuttuva vedeneristys.

Selvitystä varten kerättiin tiedot 431 kosteusvauriosta, mukana oli kaikenikäisiä rakennuksia ja erilaisia rakenteita. Selvityksen mukaan noin puolessa tapauksista (47 %:ssa tapauksista ja 48 %:ssa niiden kustannuksista) kosteusvaurion aiheuttama vahinko olisi voitu estää tai minimoida.

Selvityksen mukaan toinen puoli vahingoista oli luonteeltaan sellaisia, ettei asukas itse olisi voinut niihin vaikuttaa. Näissä tapauksissa mainittiin rakenne- ja materiaalivauriot, mutta myös jääkaapin ja astianpesukoneen rikkoutumiset.

Korjausrakentaminen jyrää ennaltaehkäisyn

Finanssialan Keskusliiton mukaan korvattavia vesivuotovahinkoja oli vuonna 2015 yhteensä 35 082 kappaletta, euroissa 145 miljoonaa, noin 100 vesivahinkoa per päivä. Rakennuskannan korjausvelka on Suomessa noin 30 – 50 miljardia euroa. Vuotovahingot ovat merkittävä osa korjausvelasta. Kosteus- ja homevaurioiden terveydellisten talousvaikutusten suuruusluokka on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa. Kosteus- ja homeongelmiin liittyvät terveyshaitat aiheuttavat vuodessa 450 miljoonan euron kustannukset, jotka koituvat suurimmaksi osaksi kuntien maksettavaksi.

Taloyhtiöt ja asukkaat talkoisiin

Jokainen asukas voi vaikuttaa omilla toimillaan. Muista tarkastaa säännöllisesti vettä käyttävien laitteiden liitokset, sulata jääkaappi riittävän usein, huolla laitteet tarvittaessa. Katsasta myös aika ajoin kotisi, onko merkkejä kosteusvaurioista. Tämä ei toki yksin riitä. Rakennuttajien ja korjaajien tulee toimia vastuullisesti. Taloyhtiöiden hallitusten jäsenten pitää olla perillä oman taloyhtiönsä asioista ja kiinteistön tilasta.

Vuotokaukalon kaveriksi vesivuotohälytin

Astianpesukoneen alle oikein asennettu ja oikean kokoinen vesivuotokaukalo antaa perussuojan, mutta se ei paljasta kaikkia vuotoja eikä estä vahinkoa, jos asukas on vaikkapa matkoilla. Vuotokaukalon kaveriksi kannattaa hankkia vesivuotohälytin, joka lähettää tiedon vesivuodosta tekstiviestillä haluttuun numeroon. Vesivuotohälytin ilmoittaa niin vuotavista liitoksista kuin rikkimenneen jääkaapin vesivuotovalumista.

─ Järjestelmä on estänyt vakavan vahingon viidessä vuodessa kuusi kertaa. Asennusten yhteydessä löytyi jo kaksi alkavaa vesivuotoa. Järjestelmän hinta on pieni verrattuna saatuun säästöön, kertoo Asunto Oy Peltoniemenkuja 4 hallituksen pj. Vesa Oinonen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

18.12.2019

Pyöräpysäköinti kuntoon

Pyöräpysäköinnin kehitystarpeiden selvittäminen aloitetaan piha-alueiden ja pyörien säilytystilojen katselmuksella, johon osallistuvat hallituksen jäsenet sekä tarpeen mukaan esimerkiksi isännöitsijä, huoltomies ja aktiivisia pyöräilijöitä tai muita asukkaita. Pyöräpysäköinnin toimivuudesta on hyvä kysyä mielipiteitä kaikilta asukkailta. Pyöräpysäköinnin ratkaisuihin kannattaa panostaa erityisesti silloin, kun suunnitteilla on taloyhtiön korjauksia tai tilojen uudelleen organisointeja.

9.11.2018

Kiinteistö- ja rakentamismarkkinat painottuvat yhä selkeämmin pääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseudun väestönkasvu on omaa luokkaansa Suomessa ja edellyttää aktiivisen rakentamisen jatkumista. Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvaakin edelleen ensi vuonna, vaikka Suomen tasolla määrän odotetaan pysähtyvän tai kääntyvän laskuun. Pääkaupunkiseudun asuntoaloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden kesän lopulle saakka, mutta rakennuslupien reipas lasku ennakoi käänteen tapahtuvan loppuvuonna.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

18.12.2018

Viime vuosien hyvä talouskehitys kasvattanut asuntokuntien tuloja eniten Lapissa

Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilaston mukaan asuntokuntien mediaanitulo oli Suomessa viime vuonna reaalisesti 2,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2014, jolloin Suomen talouden usean vuoden kestänyt supistuminen päättyi. Parhainta tulokehitys on ollut Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin seutukunnissa, joissa asuntokuntien reaalitulot olivat vuonna 2017 noin 5,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2014. Lounaissuomalaisessa Vakka-Suomen seutukunnassa vastaava tulojen kasvu oli 4,7 prosenttia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti