Uudiskohteiden asuntokauppa on edelleen hiipunut tänä vuonna, vaikka käytettyjen asuntojen kauppa on tasaisesti piristynyt pitkin vuotta.
Tammi-lokakuussa uudisasuntoja myytiin koko Suomessa 1 619, kun viime vuonna vastaavaan ajankohtiin tehtiin 1 850 kauppaa, käy ilmi Kiinteistönvälitysalan keskusliiton katsauksesta.
– Uudiskohteiden ja käytettyjen asuntojen hintaero on kasvanut liian suureksi. Kun käytetyn asunnon neliöitä saa huomattavasti enemmän kuin uuden asunnon neliöitä, ostajat ovat valinneet mieluummin käytettyjä asuntoja, toteaa liiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa.
Käänne asuntomarkkinoilla on hänen mukaansa kuitenkin jo tapahtunut, koska lokakuussa käytettyjen asuntojen hinnat kääntyivät selkeämmin nousuun.
– Kun hintaero kapenee, myös uudiskohdekauppa alkaa käydä vilkkaammin. Asuntokauppa on tälle vuodelle saanut tukea laskevista koroista ja alemmasta varainsiirtoverokannasta.
Myymättömät uudiskohteet ovat vähentyneet keväästä alkaen, mikä tasapainottaa asuntomarkkinoita. Tänä vuonna aloitetaan todennäköisesti alle 20 000 asuntoa, kun vuosina 2016–2022 aloitettiin yli 35 000 asuntoa ja huippuvuosina jopa yli 45 000 asuntoa vuodessa.
– Osittain uudiskohdekaupan haastava tilanne viime vuosina johtuu voimakkaasta asuntotuotannosta juuri vuosina 2016–2022. Sen ajanjakson virheitä on myös asuntomarkkinoiden kuumentaminen entisestään valtion tukeman ARA-tuotannon lisäämisellä, Viljamaa korostaa.
Tämän vuoden vajaasta 20 000 asunnon aloituksesta reilu puolet on valtion tukemaa ARA-asuntotuotantoa. Vapaarahoitteisia omistusasuntoja rakennetaan siis hyvin vähän. Syksyn aikana on kuulunut muutamia myönteisiä uutisia aloitetuista asuntohankkeista, mutta ne valmistuvat aikaisintaan vuonna 2026.
– On odotettavissa, että kasvavien kaupunkien tietyillä sijainneilla tulee olemaan kysyntää isommista perheasunnoista. Se johtaa hyvin todennäköisesti reippaaseen asuntojen hintojen nousuun kasvavissa kaupungeissa.
Nopea nettiyhteys on entistä useamman suomalaisen saatavilla, sillä teleyritykset ovat viime vuosina investoineet ahkerasti kiinteään laajakaistaverkkoon. Tämä on tarkoittanut erityisesti valokuituyhteyksien rakentamista. Harvaan asutuilla alueilla nopea yhteys on kuitenkin edelleen vain haave.
Ennusteiden mukaan väestö kasvaa tulevina vuosina vain murto-osassa Suomen kunnista. Muuttotappiokunnissa taloyhtiöillä on ratkottavana asuntojen arvonpudotus, osakkaiden ikääntyminen ja kasvava korjausvelka. Osalla edessä häämöttää purkutuomio tai jopa konkurssi.
Isännöintiliiton kyselyn mukaan suomalaiset tuntevat isännöitsijän tehtävät huonosti. Erityisen paljon väärinkäsityksiä on alle 25-vuotiailla. Nuoret keski-ikäiset ovat tyytymättömimpiä isännöintiin.
Asumiseen liittyvät velkaongelmat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Yhä useampi asumismaksujen viivästymisten vuoksi perintään joutunut saa häätöhaasteen. Erityisesti nuorten aikuisten velkaantuminen asumismaksujen vuoksi on moninkertaistunut.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään