Nuoret haaveilevat edelleen omistuskodista

Vuokra-asumisen suosio kasvaa, mutta silti enemmistö nuorista aikuisista asuisi tulevaisuudessa mieluiten omistuskodissa.

Omistusasumisen suosio nuorten keskuudessa on suuri paitsi Suomessa myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Se tulee ilmi tuoreesta, pohjoismaalaisten nuorten asumistoiveita kartoittaneesta kyselytutkimuksesta.

Enemmistö suomalaisnuorista, peräti 94 prosenttia, asuisi kymmenen vuoden päästä omistusasunnossa, jos saisi vapaasti valita. Halutuin asumismuoto olisi omakoti- tai rivitalo.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell pitää hyvänä uutisena perinteisen omistuskotiunelman säilymistä nuorten toivelistan ykkösenä, sillä se näkyy tavoitteellisena taloudenhoitona. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että suuri enemmistö suomalaisnuorista valmistautuu asumishaaveensa toteuttamiseen joko säästämällä rahaa tai tavoittelemalla hyväpalkkaista työtä. Ensiasunnon ostajille suunnattu asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ASP onkin tällä vuosikymmenellä kasvattanut merkittävästi suosiotaan.

Läntisissä naapurimaissa omistusasumisen perinne on Suomeakin vahvempi. Ruotsissa nuoret ovat joutuneet ahtaalle, kun asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti takavuosien liian vähäisen asuntotuotannon vuoksi. Ruotsin tiukasti säännellyt ja toimimattomat vuokramarkkinat ovat puolestaan poistaneet kannustimia vuokra-asuntojen rakentamiselta ja ajavat nuoria omistusasumiseen.

– Meillä ei ole tehty lyhytnäköisiä poliittisia päätöksiä, jotka olisivat kriisiyttäneet asuntomarkkinat. Toivottavasti sellaisia ei tulla myöskään näkemään, Randell sanoo.

Randellin mukaan tärkeintä on kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Kuntien maankäyttö- ja kaavoitusratkaisut ovat avainasemassa varmistettaessa, etteivät nuorten toiveisiin vastaavat asumisvaihtoehdot karkaa niitä tavoittelevien ulottumattomiin. Nuoret toivovat sujuvaa arkea hyvien liikenneyhteyksien, opiskelu- ja työpaikkojen sekä palveluiden äärellä, muistuttaa Randell.

Tutkimuksen valossa suomalaisnuoret ovat asumistilanteensa tyytyväisiä. Peräti 87 prosenttia pitää nykyisiä asumiskustannuksiaan kohtuullisina asunnon sijaintiin ja ominaisuuksiin nähden.

– Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee muistaa itsenäistyvien nuorten tarpeet. Yksi tärkeimmistä on kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen myös kasvukeskuksissa, sanoo Randell.

Tutkimuksessa tuli esiin lisäksi se, että suomalaisnuoret muuttavat pois lapsuudenkodistaan muita pohjoismaalaisia aiemmin.

Randell toivoo asuntomarkkinoilla olevan jatkossakin tarjolla vaihtoehtoja, joita itsenäistä elämäänsä aloittavat nuoret arvostavat. Randell lisää, että asumisen tehokas tukijärjestelmä on välttämätön ja verottamista tulisi kehittää entistä kannustavammaksi. Ensiasunnon ostajat on jo vapautettu varainsiirtoverosta. Sen poisto kokonaan helpottaisi omistusasujien muuttamista myöhemmin esimerkiksi työn perässä.

Kyselytutkimuksen toteutti Novus, Sveriges Byggindustrier BI:n toimeksiannosta ja yhteistyössä Rakennusteollisuus RT:n ja muiden alan pohjoismaisten liittojen kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 914 henkilöä, joista 300 oli Suomesta. Vastaajat ovat iältään 18–25-vuotiaita. Vastaukset on painotettu väestö- ja aluerakenteen mukaan. 

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

5.4.2022

SKVL: Asuntomarkkinat piristyvät – myös vuokra-asuntojen kysyntä elpyy

Suomen Kiinteistönvälittäjät SKVL ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg kertoo järjestön kevään markkinaennusteen lupaavan selvää käännettä ylöspäin. Vielä kuukausi sitten tehdyssä ylimääräisessä kyselyssä välittäjät sanoivat Ukrainan sodan hiljentäneen asuntomarkkinoita. Tilastokeskus kertoo kuitenkin helmikuun olleen pankkien lainatiskeillä kiireinen, itseasiassa historian toiseksi vahvin helmikuu uusien asuntolainojen määrissä.

10.2.2022

Uusituvan energian osuus kaukolämpötuotannossa kasvaa kylmistä talvista huolimatta

Vuoden 2021 kylmä tammi-helmikuu ja loppuvuoden pakkaskausi erottuvat selkeinä kaukolämmön kulutuspiikkeinä. Koko vuoden osalta kaukolämmön kulutus kasvoi 18 %, mikä heijastui päästöihin. Ne nousivat noin neljänneksen edellisestä vuodesta, lähelle vuoden 2019 tasoa.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

18.10.2022

Danske Bank: Suomalaisnuoret haaveilevat yhä omistusasunnosta

Suomalaisnuorten haave omistusasunnosta ei ole kaatunut vaikeina aikoina, vaan päinvastoin voimistunut. Suurin osa alle 30-vuotiaista aikoo ostaa omistusasunnon tulevaisuudessa. Asunto on nuorille sekä koti että sijoitus.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti