Nuoret haaveilevat edelleen omistuskodista

Vuokra-asumisen suosio kasvaa, mutta silti enemmistö nuorista aikuisista asuisi tulevaisuudessa mieluiten omistuskodissa.

Omistusasumisen suosio nuorten keskuudessa on suuri paitsi Suomessa myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Se tulee ilmi tuoreesta, pohjoismaalaisten nuorten asumistoiveita kartoittaneesta kyselytutkimuksesta.

Enemmistö suomalaisnuorista, peräti 94 prosenttia, asuisi kymmenen vuoden päästä omistusasunnossa, jos saisi vapaasti valita. Halutuin asumismuoto olisi omakoti- tai rivitalo.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell pitää hyvänä uutisena perinteisen omistuskotiunelman säilymistä nuorten toivelistan ykkösenä, sillä se näkyy tavoitteellisena taloudenhoitona. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että suuri enemmistö suomalaisnuorista valmistautuu asumishaaveensa toteuttamiseen joko säästämällä rahaa tai tavoittelemalla hyväpalkkaista työtä. Ensiasunnon ostajille suunnattu asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ASP onkin tällä vuosikymmenellä kasvattanut merkittävästi suosiotaan.

Läntisissä naapurimaissa omistusasumisen perinne on Suomeakin vahvempi. Ruotsissa nuoret ovat joutuneet ahtaalle, kun asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti takavuosien liian vähäisen asuntotuotannon vuoksi. Ruotsin tiukasti säännellyt ja toimimattomat vuokramarkkinat ovat puolestaan poistaneet kannustimia vuokra-asuntojen rakentamiselta ja ajavat nuoria omistusasumiseen.

– Meillä ei ole tehty lyhytnäköisiä poliittisia päätöksiä, jotka olisivat kriisiyttäneet asuntomarkkinat. Toivottavasti sellaisia ei tulla myöskään näkemään, Randell sanoo.

Randellin mukaan tärkeintä on kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Kuntien maankäyttö- ja kaavoitusratkaisut ovat avainasemassa varmistettaessa, etteivät nuorten toiveisiin vastaavat asumisvaihtoehdot karkaa niitä tavoittelevien ulottumattomiin. Nuoret toivovat sujuvaa arkea hyvien liikenneyhteyksien, opiskelu- ja työpaikkojen sekä palveluiden äärellä, muistuttaa Randell.

Tutkimuksen valossa suomalaisnuoret ovat asumistilanteensa tyytyväisiä. Peräti 87 prosenttia pitää nykyisiä asumiskustannuksiaan kohtuullisina asunnon sijaintiin ja ominaisuuksiin nähden.

– Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee muistaa itsenäistyvien nuorten tarpeet. Yksi tärkeimmistä on kohtuuhintaisen asumisen mahdollistaminen myös kasvukeskuksissa, sanoo Randell.

Tutkimuksessa tuli esiin lisäksi se, että suomalaisnuoret muuttavat pois lapsuudenkodistaan muita pohjoismaalaisia aiemmin.

Randell toivoo asuntomarkkinoilla olevan jatkossakin tarjolla vaihtoehtoja, joita itsenäistä elämäänsä aloittavat nuoret arvostavat. Randell lisää, että asumisen tehokas tukijärjestelmä on välttämätön ja verottamista tulisi kehittää entistä kannustavammaksi. Ensiasunnon ostajat on jo vapautettu varainsiirtoverosta. Sen poisto kokonaan helpottaisi omistusasujien muuttamista myöhemmin esimerkiksi työn perässä.

Kyselytutkimuksen toteutti Novus, Sveriges Byggindustrier BI:n toimeksiannosta ja yhteistyössä Rakennusteollisuus RT:n ja muiden alan pohjoismaisten liittojen kanssa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 914 henkilöä, joista 300 oli Suomesta. Vastaajat ovat iältään 18–25-vuotiaita. Vastaukset on painotettu väestö- ja aluerakenteen mukaan. 

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

isännöinnin tehtävät

5.2.2026

Kysely: Nuoret tuntevat isännöinnin tehtävät huonosti

Isännöintiliiton kyselyn mukaan suomalaiset tuntevat isännöitsijän tehtävät huonosti. Erityisen paljon väärinkäsityksiä on alle 25-vuotiailla. Nuoret keski-ikäiset ovat tyytymättömimpiä isännöintiin.

27.5.2026

Suomalaiset pitävät omaa asuntoa yhä turvallisena sijoituksena

Oma asunto on suomalaisten mielestä edelleen hyvä sijoitus, kertoo Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn tutkimus. Asuntolainaa pidetään kuitenkin aiempaa suurempana taloudellisena riskinä ja asumiskustannusten nousu huolettaa.

kaasuliesi

3.11.2025

Miten taloyhtiö voi luopua kaasujärjestelmästä?

Moni taloyhtiö pohtii, voiko tarpeettomaksi käyneestä kaasujärjestelmästä luopua esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä. Ajan myötä sähkö on korvannut liesiuunien käyttämän energian, ja taloyhtiöiden alkuperäisen, kaasuun perustuvan perusjärjestelmän rinnalle on noussut käyttötarkoitukseltaan päällekkäinen sähkö.

Tilaajille

4.11.2025

Näin paljon putkiremontti maksaa – kustannukset nousseet nopeasti

Kerrostaloissa tehdään tänä vuonna eniten vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia, joiden kustannukset ovat kasvaneet ripeästi parin viime vuoden aikana. Perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli tänä vuonna koko Suomessa noin 1 000 euroa huoneistoneliöltä.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti