Näin paljon kulut nousevat kotikunnassasi

Kustannusten nousu on vuonna 2022 todella rajua, selviää Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Yli puolessa vertailun kuntia prosentuaalinen kustannusnousu oli vähintään 10 prosenttia. Runsaassa 20 kunnassa nousu menee haarukkaan 15 – 22 prosenttia. Eniten kustannukset nousivat Kouvolassa ja Hyvinkäällä, joissa kustannukset nousivat 21 ja 20 prosenttia. Korotukset kohdistuivat näissä erityisesti sähköön ja kaukolämpöön.

Vertailun kunnissa maltillisimmat nousut osuivat Iisalmeen, Vihtiin ja Savonlinnaan, joiden kokonaiskustannukset ovat nousseet 7 – 8 prosenttia. Kaikissa näissä kunnissa kaukolämmön hinta pysyi paikoillaan, Iisalmessa jopa laski, ja sähkön vertailuhinta nousi keskimääräistä maltillisemmin.  

Porissa, Tampereella ja Vantaalla maltillisinta kustannuskehitystä

Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 12 prosenttia viime vuodesta, ja muutos oli näilläkin moninkertainen edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat kustannusnousut toteutuivat Kouvolassa, Helsingissä ja Espoossa, joista Indeksitalon mukaiset kustannukset nousivat Helsingissä 17 ja Espoossa 16 prosenttia.  

Toista vuotta peräkkäin Porin vertailukustannukset kehittyivät kaikkein edullisimmin isojen kaupunkien joukossa. Porin vertailukustannukset nousivat noin yhdeksän prosenttia. Tampereella ja Vantaalla nousua miltei 10 prosenttia.  

Helsinki jatkaa edelleen suurimpien kaupunkien listan kärjessä. Helsingissä kallistui erityisesti sähkön ja kaukolämmön vertailukustannus, vedenkin hinta kohosi 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Jätehuollon kustannus nousi sen sijaan Helsingissä ja HSY-alueella erittäin maltillisesti tänä vuonna. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa nousivat viime vuoden 3,10 eurosta peräti 3,63 euroon.

Helsingin kaukolämmön energiahinta on nousemassa lokakuusta 2022 lähtien siten, että vuoden 2023 vertailuhinta on nousemassa noin 20 prosenttia jo nyt tiedossa olevilla hintamuutoksilla. Mikäli hinnat nousevat syksyllä 2023 edelleen, vuoden 2023 vertailukustannus nousee entisestään. 

Suurimmista kaupungeista edullisimmat lukemat ovat Oulussa, Porissa ja Vantaalla. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,81 euroa. Porissa lukema on 2,91 ja Vantaalla 2,93 euroa. Kaikkien vertailussa mukana olevien 59 kunnan keskiarvo nousi edellisvuoden 2,79 eurosta 3,14 euroon.

Indeksitalo-selvitys

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon ns. Indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Kiinteistösähkössä vertailukustannukset on laskettu vuonna 2022 sähköenergian osalta kaikille kunnille vertailtujen sähkösopimusten keskiarvon mukaisesti, mutta siirtomaksut ovat paikallisen siirtoyhtiön mukaisia. Sähkön vertailutiedot laskettiin nyt uudella tavalla myös vuodelle 2021.

Nyt julkaistavan Indeksitalo 2022 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä. Vertailun ulkopuolelle jäävät markkinoilta ostettavat, kaikki yksityiset palvelut, kuten isännöinti ja kiinteistöpalvelut (vuonna 2021 kerrostaloyhtiöiden keskimääräiset hoitokulut olivat 5,26 e/m2/kk). Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2022, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

24.10.2018

Kuluttajien tulee paremmin pystyä vaikuttamaan sähkölaskuunsa

Kotitaloudelle sähkö on perustarve ja kuluttajalle keskeisintä on saada vaikuttaa sähkön kokonaishintaan ja kaikkiin sähkölaskun eri osiin eli energiaan, siirtoon, veroihin ja erityisesti energian ja siirron perusmaksuihin. Omakotiliitto pitää keskeisenä, että kotitalouksien kulutusjousto (sähkönkäytön hetkellinen pienentäminen tai lisääminen) toteutetaan kustannustehokkaasti älysähkömittarilla. Älyverkkotyöryhmä luovutti tänään raporttinsa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

8.6.2016

Asumisen kulut haukkaavat yhä suuremman loven kukkaroon

POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan asuminen on yhä kalliimpaa ensi vuonna. Omistusasuntojen hinnat ja vuokrat nousevat koko maassa. Velallisen taloutta tukee kuitenkin alhainen korkotaso.

3.6.2016

Suomalainen uskoo olevansa pihi energiankäyttäjä

Arkiset energiaa säästävät teot ovat suomalaisten mielestä tärkeitä ilmastonmuutoksen estämiseksi ja omien kulutusmenojen pienentämiseksi. Vaikuttavuuden näkökulmasta he siirtävät vastuun tehostamistoimista mieluummin yritysten vastuulle. TNS Gallup Oy tutki suomalaisten energiansäästöasenteita Motivan pyynnöstä talvella 2016.

23.11.2015

Asumisen energiankulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2014

Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 64 terawattituntia (TWh) vuonna 2014. Kulutus oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämpimän kesän ja kylmän tammikuun seurauksena lämmitysenergian kulutus pysyi lähellä edellisvuoden tasoa, kasvaen vajaan puoli prosenttia.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti