Lapsiperheillä suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 asuntovelkaa keskimäärin 98 735 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Eniten asuntovelkaa, keskimäärin 133 350 euroa, oli kahden huoltajan lapsiperheillä. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi vajaan prosentin. Vuosikymmenen alusta ovat asuntovelat kasvaneet reaalisesti vajaat viisi prosenttia.

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2017, euroa vuoden 2017 rahassa

Asuntovelallisten asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat 2002–2017, euroa vuoden 2017 rahassa

Eniten asuntovelkaa oli asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Sen ikäisten lapsiperheillä oli asuntovelkaa keskimäärin 149 480 euroa, kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla 136 750 euroa ja yksinasuvilla 90 700 euroa. Yhden huoltajan perheillä asuntovelkaa oli keskimäärin 90 040 euroa. Alueittain asuntovelkaisimpia olivat pääkaupunkiseudun asuntokunnat, joilla asuntovelkaa oli 138 120 euroa.

Velallisia asuntokuntia oli kaikkiaan 1,4 miljoonaa eli 53 prosenttia kaikista. Asuntovelallisia asuntokuntia oli 878 800 eli kolmannes kaikista. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 80 260 asuntokunnalla ja muuta velkaa, joita ovat kulutukseen ja hankintoihin otetut velat sekä opintovelat, hieman yli miljoonalla asuntokunnalla.

Yhteensä asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa 120,9 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntovelkaa asuntokunnilla oli 86,8 miljardia euroa, elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkaa 7,4 miljardia ja muuta velkaa 26,7 miljardia euroa. Asuntovelat kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin ja elinkeinotoiminnan velat 2,5 prosenttia. Edellisvuodesta eniten, 5,7 prosenttia, kasvoivat muut velat.

Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli 151 000 eli 5,6 prosenttia kaikista ja 10,6 prosenttia velallisista asuntokunnista. Edellisvuodesta niin velkaisten asuntokuntien lukumäärä kasvoi neljä prosenttia. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain prosentilla kaikista ja 1,8 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2017 rahassa.

Useimmin suuria, yli 200 000 euron asuntokuntakohtaisia velkoja, oli kahden aikuisen asuntokunnilla. Viidenneksellä kahden huoltajan lapsiperheistä eli 87 370 asuntokunnalla oli velkaa vähintään 200 000 euroa. Lapsettomista kahden aikuisen asuntokunnista niin paljon velkaa oli neljällä prosentilla eli 36 290 asuntokunnalla. Yhden hengen talouksista niin velkaisia oli vain yksi ja yhden huoltajan talouksista kolme prosenttia.

Asuntokuntien korkomenot olivat yhteensä 1,6 miljardia euroa vuonna 2017, mikä oli kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntolainan korkoja niistä oli 900 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia edellisvuotista vähemmän. Vuonna 2017 asuntokunnat maksoivat korkoja 43 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2002, vaikka niiden velat olivat tänä aikana reaalisesti yli kaksinkertaistuneet. Velallisista asuntokunnista 60 prosenttia eli 853 100 asuntokuntaa maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja kolme prosenttia eli 37 100 asuntokuntaa yli 5 000 euroa.

Lähde: Velkaantumistilasto 2017, Tilastokeskus

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

14.12.2022

Isännöintiala saa uudet eettiset ohjeet

Isännöintiliitto on hyväksynyt isännöinnin uudet eettiset ohjeet, joita on valmisteltu kolme vuotta. Eettiset ohjeet tulevat voimaan helmikuun alussa 2023.

esteettömyyskartoitus

4.1.2023

Esteettömyyskartoitus osaksi remonttia

Lainsäädäntö edellyttää esteettömyyden huomioimista linjasaneerauksen ja muiden isojen remonttien yhteydessä. Asiantuntija auttaa kartoittamaan, mitä remontissa pitäisi huomioida.

sähkönsäästötalkoisiin

21.12.2022

Kaupallinen yhteistyö

Taloyhtiö mukaan Euroopan sähkönsäästötalkoisiin?

Pitkäikäinen valokuituverkko on viisas valinta niin kuluttajan kuin koko maailman energiansäästön kannalta. Kiinteä yhteys kuluttaa nimittäin huomattavasti vähemmän sähköä kuin mobiiliverkko.

Valokuitunen

uusi katto

26.1.2023

Uuden katon lisäeristys paransi energiatehokkuutta

Tamperelaisen As Oy Mäntykotkan talojen katot uusittiin viime talvena. Remontti toteutettiin kokonaan säältä suojassa. Uuden katon lisäeristys paransi talojen asumismukavuutta ja energiatehokkuutta merkittävästi.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti